Sirkku Aalto

Pätevyys ei näy nimestä

Miltä tuntuisi, jos joutuisit pohtimaan nimesi vaihtamista saadaksesi töitä?

Tämä on arkea yhä liian monelle työnhakijalle. Nimeen konkretisoituvaa syrjintää toi syksyllä esiin Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Työnimi-kampanja, jossa neljä tunnettua suomalaista haki töitä romaninimillä. Yksi heistä oli yrittäjä Jari Sarasvuo, joka haki töitä Dimitri Hagert -nimellä – eikä saanut yhtään kutsua työhaastatteluun.

Yksi keino vähentää etniseen taustaan tai sukupuoleen liittyvää syrjintää rekrytoinnissa on anonyymi rekrytointi eli nimetön työnhaku. Siinä työhakemuksista poistetaan tiedot, joista käy ilmi esimerkiksi hakijan nimi, ikä tai sukupuoli. Tarkoitus on, että vaikkapa ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan liittyvät ennakkoasenteet eivät vaikuttaisi siihen, kenet rekrytoija kutsuu työhaastatteluun. Vain pätevyys painaisi.

Anonyymi rekrytointi etenee nyt myötätuulessa. Esimerkiksi Espoo aikoo syksystä lähtien etsiä tekijöitä osaan avoimista työpaikoistaan nimettömällä haulla (LV 19.1.).

Nimetön työnhaku voi monipuolistaa niin kaupunkien kuin yritystenkin henkilöstöä, jos se rohkaisee yhä useampaa hakemaan työtä ja parantaa aiemmin henkilötietojensa perusteella syrjittyjen mahdollisuuksia päästä haastatteluun tekemään vaikutus kasvokkain.

Anonyymi rekrytointi ei silti ole patenttiratkaisu kaiken rekrytointisyrjinnän poistamiseen. Koska nimetön haku kestää usein vain haastatteluun asti, on sen jälkeen tehtävässä rekrytointipäätöksessä periaatteessa yhä mahdollista syrjiä joitakin työnhakijoita. Tähän voisi kuitenkin auttaa esimerkiksi rekrytoijien kouluttaminen.

Sirkku Aalto

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet