LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tehdään Tapiolan uimahallista kulttuurien talo ja säästetään myös kaupungintalo

Espoossa on outo ilmiö saamassa yhä vankempaa jalansijaa. Ensin suojellaan rakennuksia ja viheralueita. Käydään läpi raskas monivaiheinen kaavoitusprosessi ja demokraattista tietä päätetään suojella rakennuksia, jotka on arvioitu niin tärkeiksi, että ne tulee säilyttää jälkipolville. Sama periaate koskee tärkeitä viheralueita, jotka takaavat espoolaisille helpon yhteyden lähiluontoon ja joilla usein sijaitsee myös tärkeitä historiallisia kohteita, muun muassa vallihautoja.

Espoossa on vain vähän historiallisia rakennuksia, arvokkaita ja ainutlaatuisia luontokohteita taas sitäkin enemmän. Tapiola on Espoon rakennustaiteellisia aarteita. Espoon usein turhaankin parjattu keskus taas edustaa Espoon lähihistorian omanlaistaan vaihetta, jolloin kaupungistuttiin vauhdilla ja Espoo kasvoi Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.

Tapiolan alkuperäisen viihtyisän ja aikanaan innovatiivisen puutarhakaupungin arkkitehtuurin aarteita on muun muassa Aarne Ervin uimahalli. Se peruskorjattiin joitakin vuosia sitten, mutta korjaus epäonnistui ja johti uuden korjauksen aloittamiseen. Siitäkin arvioitiin tulevan kohtuuttoman kallis ja tulokseltaan epävarma. Muuten sinänsä erikoista nykytekniikan aikakaudella. Ja päätöksenä on, että rakennetaan uusi uimahalli.

Jos näin on, niin sitten on, mutta mitä ihmettä? Vanha kaunis ja Tapiolalle ilmeen antanut uimahalli pitää purkaa. Miksi? Rakennus on suojeltu ja sen käyttötarkoitusta voidaan tietenkin muuttaa. Ei tarvitse purkaa. Uusi uimahalli voidaan rakentaa toiseen paikkaan Tapiolassa. Ehdotan, että vanhasta tehdään kulttuurien talo. Aikaisemmasta käyttötarkoituksesta voisi siellä kertoa upea saunaosasto, eri saunoineen ja ulkouima-altaineen.

Vanhasta uimahallista ihanan keskusaltaan kanssa voisi tulla viihtyisä kutsuva ja värikäs tapaamispaikka kahviloineen ja tapahtumineen. Katuteatteria, käsityöpajoja, lauantaitansseja ynnä muuta mukavaa.

Ei ihmeessä revitä. Eikä revitä myöskään Espoon keskuksen vanhaa kaupungintaloa. Sekin edustaa historian saatossa ihan vankalla ja linjakkaalla tavalla espoolaista kaupungistumisen kerrostumaa.

Demokratia näyttää sopivan huonosti suojelupäätösten tekoon, kun suojeltuja rakennuksia suojellaankin vain niin kauan kuin kulloinkin miellyttää. Suojelupäätösten tulee velvoittaa. Ja sama koskee itsestään selvästi luontokohteita.

Kirsi Siren

teatterinjohtaja, teatteritaiteen maisteri

Espoo

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet