Mikko HeinoKirjoittaja on Länsiväylän päätoimittaja.

Miten pitää lapset liikkeessä?

Koronavirusepidemian vaikutukset näkyvät jo isosti yritysmaailmassa. Pelkästään lomautusuhan alla olevien ihmisten määrä on Uudenmaan te-toimiston alueella jo kuusinumeroisen luvun tienoilla, eikä irtisanomisiltakaan vältytä.

Työelämän ja ammatinharjoittamisen lisäksi koronaviruksen vaikutukset ovat olleet harrastajatasolla todella suuret, kun esimerkiksi urheiluseurat ovat olleet pakotettuja laittamaan toimintansa tauolle.

 

Urheiluseuratkaan eivät ole välttyneet yt-ilmoituksilta. Aikamme ilmiö on se, että paljon lasten ja nuorten liikunnasta ja urheilusta tapahtuu ohjatusti seuroissa eli vanhemmat maksavat seuroille lastensa liikuttamisesta.

Nyt lasten ja nuorten liikkuminen onkin yhtäkkiä omatoimisuuden varassa. Tilannetta ei helpota se, että yhdessä tekemiseen tottuneet lapset ja nuoret joutuvat nyt rajoitusten takia liikkumaan ilman tutun porukan sosiaalisuutta.

Asialla on myös pidemmälle menevä terveydellinen ulottuvuus. Jos lasten ja nuorten liikunta rajoitusten aikana vähenee, niin on olemassa riski, ettei tutun harrastuksen pariin välttämättä enää palatakaan tilanteen taas joskus normalisoituessa. Kaikki keinot ja ideat ovatkin nyt tarpeen, jotta lapset ja nuoret saataisiin pysymään liikkeessä.

 

Ilman riitojakaan ei koronakeväästä selvitä seuramaailmassa. Jo nyt eri seuroissa on väännetty ja tehty erilaisia ratkaisuja siitä, kuinka suuri on perheiden velvollisuus maksaa harrastuksesta silloinkin kun se on pakkotauolla. Toisessa vaakakupissa on seurojen tulevaisuuden toimintakyky ja toisessa taas perheiden prioriteetit.

Tilannetta ei helpota se, kun lomautukset ja irtisanomiset alkavat toden teolla näkyä perheiden toimeentulossa.

Oman lisänsä tähän vääntöön tuovat harrastustoiminnassa käytettävät yksityiset tilat, joista jotkut ovat jatkaneet laskutusta koronasulunkin aikana.

Mikko Heino

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet