Puheenaihe

18.1.2015 20.00

Asiantuntija: Köyhyyden vaikutuksia vähätellään

NÄKÖKULMA MLL:n asiantuntijalakimiehen mukaan Suomessa noin 100 000 lasta eli 10 prosenttia kaikista lapsista elää pienituloisissa perheissä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemisessä oleellisia asioita on kolme: perusturvan riittävä taso, lasten peruspalveluista huolehtiminen ja nuorten ikäluokkien työllisyyden parantaminen.

MLL

Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden vaikutuksia vähätellään Suomessa ”valitettavan usein”.

Saatetaan esimerkiksi sanoa, että ”köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään” tai verrataan lasten arkea kehitysmaiden lasten tilanteeseen.

Iivonen huomauttaa kuitenkin, että myös niin sanottu absoluuttinen köyhyys on pitkälti suhteellista.

Esimerkiksi käsitys terveellisestä ravinnosta tai asumisen standardeista olivat 100 vuotta sitten kovin erilaisia kuin nykyisin.

– Myös vertaus kehitysmaiden tilanteeseen on kovin outo. Eihän suomalaisten aikuistenkaan hyvinvointia verrata kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen. Suomen vertailukohteena tulee pitää muita Pohjoismaita ja läntisen Euroopan maita, Iivonen muistuttaa.

Joskus köyhyyttä vähätellään myös sanomalla, että ”eihän minunkaan lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”.

Joskus köyhyyttä vähätellään myös sanomalla, että ”eihän minunkaan lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”.

– Lapset elävät tätä päivää ja tämän päivän maailmassa. Ei lapsuutta voi museoida. Lapselle sosiaalinen ympäristö, kuten koulu ja kaveripiiri, ovat hyvin pitkälle valmiiksi annettuja ja hän elää oman ympäristönsä odotusten ja vaatimusten keskellä.

Köyhyys vaikuttaa Iivosen mukaan lapsen ja perheen arkeen merkittävästi. Se aiheuttaa häpeää ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

– Köyhyys heikentää lapsen mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin ikätoverinsa. Hänellä ei ole esimerkiksi samanlaisia vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kuin ikätovereillaan, Iivonen muistuttaa.

– Kuluttamisen merkitys sosiaalisiin ryhmiin kiinnittymisessä on kasvanut, joten köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuutta ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä.

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

– Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä heidän jaksamiselle. Ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapsetkin kantavat huolta ja murhetta perheen taloudesta.

Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa sosioekonomisen aseman, kuten koulutustason, työmarkkina-aseman ja toimeentulon, mukaan.

– Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Joka toisessa köyhässä lapsiperheessä ainakin toinen vanhempi käy töissä."

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi vanhemman tai vanhempien työttömyyttä.

Köyhyyttä on kuitenkin myös perheissä, joissa vanhemmat ovat töissä, Iivonen sanoo.

– Joka toisessa köyhässä lapsiperheessä ainakin toinen vanhempi käy töissä. Osa-aikatyö on lisääntynyt ja sillä voi olla vaikea tulla toimeen erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla, joissa asumiskustannukset ovat korkeat. Pätkätyöt ja sirpaleinen työmarkkina-asema, johon kuuluvat lyhyiden työsuhteiden ja työttömyyden vuorottelu, aiheuttavat köyhyyttä. Myös opiskelijalapsiperheiden köyhyysriski on korkea.

Oletko samaa mieltä – vähätelläänkö köyhyyden vaikutuksia?

Kyllä

94% (918 ääntä)

6% (60 ääntä)

Ääniä yhteensä: 978

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta:

Näin lapset suhtautuvat itse omaan tai kavereidensa köyhyyteen18.1.2015 20.00

Tutkija: Köyhä pelkää väkivaltaa enemmän kuin rikas22.9.2014 22.40

Professori: Nuorten luottamus ihmisten hyvyyteen on heikentynyt9.12.2013 11.03

Teija Varis

[email protected]

”Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvon heikentyminen vaikuttaa eniten köyhimpiin perheisiin”

Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan köyhien perheiden tilannetta on heikentänyt viime vuosina myös lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvon heikentyminen.

– Tilannetta pahentaa entisestään tämän vuoden alussa toteutettu lapsilisän kahdeksan prosentin leikkaus. Jo ennen leikkausta ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo oli laskenut noin 20 prosenttia ja toisesta ja kolmannesta lapsesta noin 30 prosenttia vuoden 1994 tasosta, Iivonen laskee. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on puolestaan laskenut noin neljänneksellä ja hoitolisän puolittunut.

Mitä sitten tilastot toimeentulotuen maksamisesta kertovat nyky-Suomesta? Miten tilanne korjataan?

– Toimeentulotukea sai vuoden 2012 aikana noin 50 000 lapsiperhettä. Näissä perheissä oli noin 95 000 lasta. Toimeentulotuen tarve kertoo perusturvan tason jälkeenjääneisyydestä.

Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemisessä oleellisia asioita on kolme: perusturvan riittävä taso, lasten peruspalveluista huolehtiminen ja nuorten ikäluokkien työllisyyden parantaminen.

– Perusturvan taso on jäänyt jälkeen ansiotulojen ja elinkustannusten kehityksestä. Tämä lisää lapsiperheköyhyyttä ja aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Vähimmäisvanhempainpäivärahojen, kotihoidon tuen ja lapsilisien tasoa tulisi siksi korottaa.

Lasten hyvinvointi rakentuu Iivosen mukaan arjessa. Siksi lasten hyvinvointia tukevien peruspalveluiden merkitys korostuu myös lapsiperheköyhyyden ehkäisemisessä.

– On tärkeää, että arjen kasvuympäristöt, kuten päivähoito, koulu ja harrastukset toimivat lasten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. Lasten ja nuorten peruspalveluihin kannattaa siis investoida. Harrastusmahdollisuudet tulee turvata myös vähävaraisten lasten perheille, hän listaa.

Kolmas merkittävä asia on Iivosen mukaan työ.

– Nuorten ikäluokkien asema työmarkkinoilla on haastava. Työuran alku on tärkeä nivelvaihe, joten siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kouluttamattomuus aiheuttaa työttömyyttä ja työttömyys köyhyyttä. Tulee pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni nuori suorittaisi vähintään toisen asteen koulutuksen eli lukio- tai ammatilliset opinnot. Peruskoulupohjalta on yhä vaikeampi löytää paikkaa alati kasvavien vaatimusten työmarkkinoilta, asiantuntijalakimies korostaa.

Kommentit (58)

Kommentit

Tässä muutama viikko joku

Tässä muutama viikko joku somalitoimittaja nauku ja vertasi suomalaista köyhyyttä ja eriarvoisuutta omaan maahansa, niin edelleen sanon että menisi vaan sinne omaan maahan vertailemaan keskenään,,,,köyhyys ja vähäosaisuus on suhteellista ja sitä pitääkin verrata vain unionin alueella!!

Asiantuntija: Köyhyyden vaikutuksia vähätellään

Oletko samaa mieltä – vähätelläänkö köyhyyden vaikutuksia?

Lisää aiheesta:

”Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvon heikentyminen vaikuttaa eniten köyhimpiin perheisiin”

Kommentit (58)

Kommentit

Sivut

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu