Paikalliset

Mitä sanot autoilija: Osa Länsiväylästä kaupunkibulevardiksi?

Länsiväylän liikenne muuttuisi melkoisesti, jos helsinkiläisten visio kaupunkibulevardista toteutuisi.

Päivi Tuovinen

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo tutkia mahdollisuudet muuttaa ankean näköisiä ja leveitä moottoriteitä tiiviimmiksi ja viihtyisimmiksi kaupunkibulevardeiksi. Muutos koski Kehä I:n sisäpuolella olevia väyliä, ja sillä olisi vaikutuksia monen espoolaisenkin työmatkaliikenteeseen.

Yksi tutkittaviksi ehdotetuista kohteista on Länsiväylä.

– Yleensä kaupunkibulevardeilla saadaan aikaan hienoja ja viihtyisän näköisiä ympäristöjä, mutta samalla liikenteen näkökulmasta on hyvä kuitenkin muistaa, että kadun pitää välittää maankäytöstä syntyvää liikennettä riittävän sujuvasti, sanoo liikennesuunnittelija Samuel Tuovinen.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut mahtipontiset visiot moottoriteiden muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Muutosten toteutuminen on tosin vuosien päässä.

Helsingin niemen sisääntuloteillä kuten juuri Länsiväylällä haasteena ovat suuret liikennemäärät, kun kaupunkibulevardit lähtökohtaisesti vetävät pienempiä liikennemääriä.

Länsiväylän ohella bulevardia on väläytelty Laajasalontielle.

– Laajasalontie kuulostaisi liikenneinsinöörin näkökulmasta paremmalta visiolta, koska liikennemäärät ovat paljon pienemmät kuin Länsiväylällä. Tosin Laajasalontiellä on otettava huomioon uudet asuinalueet, jotta tien välityskyky riittää. Asiaa voidaan tutkia liikenteen simulointimallien avulla.

Visio Länsiväylästä kaupunkibulevardina liittyy kaavoitukseen, jossa on hahmoteltu väylän kattamista Lauttasaaren Katajaharjun kohdalla.

– Selvityksessä tullaan myös pohtimaan, voitaisiinko Länsiväylää kaventaa esimerkiksi Lemissaarentien liittymän kohdalla. Kyse on kuitenkin vasta alustavasta visiosta, mitään yksityiskohtia ei ole suunniteltu, Tuovinen painottaa.

Yleensä kaupunkibulevardi tarkoittaa eritasoliittymien muuttamista tasoliittymiksi ja nopeusrajoitusten tiukentamista, mikä ruuhkauttaisi liikennettä.

– Länsiväylää pitkin Helsingin niemelle autoilevissa kaupunkibulevardi ei varmaan riemun kiljahduksia herätä, Tuovinen myöntää.

– Liikenne-ennusteiden mukaan Länsiväylän automäärät eivät pienene asukas- ja työpaikkamäärien kasvaessa, vaikka metro rakennetaan viereen. Kaikille matkoille joukkoliikenne ei ole vaihtoehto, Tuovinen päättelee.

Selvitys 2012

Vuoden 2012 loppuun mennessä tehtävässä selvityksessä tutkitaan kaupunkibulevardin plussat ja miinukset.

Liikenteen sujuvuuden lisäksi tutkitaan, parantaisiko vai heikentäisikö kaupunkibulevardi asumisen olosuhteita kadun lähiympäristössä melun ja ilmanlaadun suhteen.

Lisäksi tien muuttaminen bulevardiksi saattaa siirtää liikennettä pienemmille lähikaduille lähemmäksi asutusta.

Selvityksen valmistuttua kaupunkisuunnitteluvirastossa katsotaan, kannattaako visiota kaupunkibulevardeista viedä eteenpäin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (16)

Kommentit

Aihe on kerrassaan

Aihe on kerrassaan mielenkiintoinen. Jos länsiväylää ajatellaan muutettavan kaupunkibulevardiksi Lauttasaaressa, niin miksei niin voitaisi tehdä myös Espoon puolella. Tapiolan ja Westendin väliin voisi kaavoittaa aivan uuden "Meri-Tapiolan" pikkukaupunginosan. Myös Matinkylän kohdalla mahdollisuudet tiivistää kaupunkirakennetta kustannustehokkaasti (verrattuna Länsiväylän kattamiseen) paranisivat.

Kun Tukholmassa vähennettiin

Kun Tukholmassa vähennettiin asuntojen rakentamista nousivat asuntojen hinnat pilviin. Uusia asuntoalueita on siis kaavoitettava. Ennusteiden mukaan niitä tarvitaan 260 000 ihmiselle vuoteen 2050 mennessä Helsingin seudulle. Tilaa ei ole paljoa. Halutaanko rakentaa viheralueille, täyttää merenrantoja, purkaa omakoti- ja rivitaloalueita vai käytetäänkö viisaasti laajat joutomaat moottoriteiden varsilta kantakaupunkia laajentaviksi kaupunkibulevardeiksi? Tähän ei vastaukseksi riitä, että ajoaikaa säästyy muutama sekunti jos moottoritie säilyy. Jos ne säilyvät on niitä myös kehitettävä, mikä tietää lisää ramppeja, melua ja valtavia kustannuksia. Ihmiset haluavat asua kantakaupungissa ja nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän havaitsee siitä että kantakaupungissa asunnot ovat kalleimpia. Kun autoilija tulee tiiviisti rakennettuun kaupunkiin, ei siellä tulekaan ajaa kovaa, koska silloin ollaan jo perillä. Kaupungissa ovat kaikki toiminnat kävelyetäisyydellä ja ollaan toimivassa hienossa kaupungissa. Moottoritie ei kuulu kaupunkiin vaan maaseudulle. Ylivoimaisesti halvin tapa rakentaa kaupunkia on täydentää kantakaupunkia. Tämä on todettu VTT.n tutkimuksessa, jonka on tehnyt tekniikan lisensiaatti Pekka Lahti. Tutkimuksessa todettiin, että kantakaupungin lähellä täydennysrakentaminen on yhtä henkilöä kohti noin 215000 markkaa halvempaa kuin kauas lähiöön rakentaminen. Olen kysynyt Pekka Lahdelta pitääkö tutkimus paikkansa myös nyt ja vastaus on myönteinen. Kantakaupungin ytimen laajentaminen kiihdyttää myös kaupunkituottavuustutkimus-ten mukaan mukaan kansantuotteen kasvua oleellisesti. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa ympäri maailman. Poikittaisliikenne on ollut polttava ongelma. On täytynyt kulkea keskustan kautta mikä on pakottanut käyttämään omaa autoa. Kaupunkibulevardit mahdollistavat verkostokaupungin rakentamisen. Suunnitelmissa kaupunkibulevardien raitiotiet risteävät kähämäisen pikaraitiotiereitin kanssa. Tällöin pikaraitiovaunulla pääsee töihin ksekä kaupunkibulevardeja pitkin että kehämäisesti, jolloin oman auton käyttö vähenee ja päästöt vähenevät. Moottoritiet eivät muutu bulevardeiksi Rovaniemelle saakka, vaan vain parin kolmen kilometrin matkalla Helsingin sisällä. Mielestäni ajatus on erinomainen ja kannatan sitä lämpimästi. On mielestäni hyvä että Helsingissä on ymmärretty

Kun Tukholmassa vähennettiin

Kun Tukholmassa vähennettiin asuntojen rakentamista nousivat asuntojen hinnat pilviin. Uusia asuntoalueita on siis kaavoitettava. Ennusteiden mukaan niitä tarvitaan 260 000 ihmiselle vuoteen 2050 mennessä Helsingin seudulle. Tilaa ei ole paljoa. Halutaanko rakentaa viheralueille, täyttää merenrantoja, purkaa omakoti- ja rivitaloalueita vai käytetäänkö viisaasti laajat joutomaat moottoriteiden varsilta kantakaupunkia laajentaviksi kaupunkibulevardeiksi? Tähän ei vastaukseksi riitä, että ajoaikaa säästyy muutama sekunti jos moottoritie säilyy. Jos ne säilyvät on niitä myös kehitettävä, mikä tietää lisää ramppeja, melua ja valtavia kustannuksia. Ihmiset haluavat asua kantakaupungissa ja nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän havaitsee siitä että kantakaupungissa asunnot ovat kalleimpia. Kun autoilija tulee tiiviisti rakennettuun kaupunkiin, ei siellä tulekaan ajaa kovaa, koska silloin ollaan jo perillä. Kaupungissa ovat kaikki toiminnat kävelyetäisyydellä ja ollaan toimivassa hienossa kaupungissa. Moottoritie ei kuulu kaupunkiin vaan maaseudulle. Ylivoimaisesti halvin tapa rakentaa kaupunkia on täydentää kantakaupunkia. Tämä on todettu VTT.n tutkimuksessa, jonka on tehnyt tekniikan lisensiaatti Pekka Lahti. Tutkimuksessa todettiin, että kantakaupungin lähellä täydennysrakentaminen on yhtä henkilöä kohti noin 215000 markkaa halvempaa kuin kauas lähiöön rakentaminen. Olen kysynyt Pekka Lahdelta pitääkö tutkimus paikkansa myös nyt ja vastaus on myönteinen. Kantakaupungin ytimen laajentaminen kiihdyttää myös kaupunkituottavuustutkimus-ten mukaan mukaan kansantuotteen kasvua oleellisesti. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa ympäri maailman. Poikittaisliikenne on ollut polttava ongelma. On täytynyt kulkea keskustan kautta mikä on pakottanut käyttämään omaa autoa. Kaupunkibulevardit mahdollistavat verkostokaupungin rakentamisen. Suunnitelmissa kaupunkibulevardien raitiotiet risteävät kehämäisen pikaraitiotiereitin kanssa. Tällöin pikaraitiovaunulla pääsee töihin ksekä kaupunkibulevardeja pitkin että kehämäisesti, jolloin oman auton käyttö vähenee ja päästöt vähenevät. Moottoritiet eivät muutu bulevardeiksi Rovaniemelle saakka, vaan vain parin kolmen kilometrin matkalla Helsingin sisällä. Mielestäni ajatus on erinomainen ja kannatan sitä lämpimästi.

Hullun hommaa, ensin

Hullun hommaa, ensin rakennetaan moottoritiet liikkumisen nopeuttamiseksi ja sitten niistä aletaan tehdä kävelyteitä. Jos moinen hullutus saa toteutua, niin monella ei ole Helsinkiin enää asiaa ja Helsingin kaupat näivettyvät espoolaisten asiakkaiden puuttuessa.

Yks kirjoitti: "... ja sitten

Yks kirjoitti: "... ja sitten niistä aletaan tehdä kävelyteitä." Ompahan sitten missä näiden uudenlaista ajattelua ja muutoksia vastustavien olkiukot voivat flaneerata. Kukaan ei nimittäin ole ehdottanut moottoriteiden muuttamista kävelyteiksi. Niin tekevät vain ne jotka vastustavat moottoriteiden muuttamista kaupunkibulevardeiksi rakentaessaan kuviteltujen vastustajiensa suuhun väitteitä joita vastaan on mukavampi ja helpompi hyökätä kuin oikeita ehdotuksia vastaan. Kaupunkibulevardi on oikeasti katu jossa on sijaa sekä auto- että muille liikennemuodoille.

Milloin uutinen on

Milloin uutinen on kirjoitettu? Puhutaan vuoden 2012 loppuun mennessä tehtävästä selvityksestä ja haastattelukin taitaa olla melko vanha.

Good thinking, sir!

Good thinking, sir! Vaihtoehdothan ovat rakentaa muutaman kaupunginosan verran asuntoja näille moottoriteiden Helsingin puoleisille lopuille, tai rakentaa ne asunnot kauemmas. Jos rakennetaan lähemmäs, menee asukkaista suurin osa työhönsä joukkoliikenteellä. Jos kauemmas, he tulevat samoille väylille henkilöautoilla. Ja se jos mikä on ruuhkauttamista. Uudet kaupunkibulevardit tarvitaan jo senkin vuoksi, että niiden varaan saadaan rakennettua uutta kantakaupunkia, josta on huutava pula ja josta ollaan valmiita maksamaan. Silloin on uskallettava luopua parkkipaikkanormista, jolla vaikka Mannerheimintietä tai Hämeentietä ei olisi voitu koskaan rakentaa, vaan molempien asutus olisi jo silloin räjähtänyt pitkin Jakomäkiä ja Vantaan korpia. Muutakin tarvitaan. On pystyttävä rakentamaan umpikorttelia. Sitä ei synny nykyisillä väljillä kaavamääräyksillä.

Verratkaa vaikka

Verratkaa vaikka Mannerheimintiehen, leveä kun Tonavan joki. Yksi kaista suuntansa autoille ja kaksi suuntaansa julkiselle liikenteelle. Kuitenkin todetaan että 2/3 osa tulee Helsinkiin omilla autoilla. Tässä tulee käymän ihan samalla tavalla. Turha myöskään väittää, että halutaan rannata asunnoille. Espoossa on suomen pisin rantaviiva ja koko matkalta viety taloyhtiöiltä ja omistajilta rannat rantamaratonia varten, tokkopa se Helsinki on yhtään sen parempi. Rakentaa voi myös yli 6 kerroksisia taloja.

Loistava idea. Käyttäkää

Loistava idea. Käyttäkää metroa (tulevaisuudessa) ja jättäkää autot himaan muutenkin, turha keskustaan on puskea joka kerta omalla autolla.

Hieno homma, muutto

Hieno homma, muutto Lauttasaareen edessä muutenkin, koska kouluja Espoossa siirrellään kohti Kirkkonummea ja vanhempia pakotetaan autoilijoiksi LV:n ruuhkiin. Työt ja koulu Lauttasaaressa, ei huono. Bulevardia pitkin voi sitten tepastella ja siirtyä kannattamaan suur-Helsinkiä.

Eikö ne liittymät voisi

Eikö ne liittymät voisi säilyttää, miksi niitä pitäisi muuttaa? Enemmin lisää liittymiä ja sitten joku bulevardihässäkkä kun kerran rahaa on. On se jännä että tänään on rahaa mutta huomenna ei ole. Lastensairaalaakaan ei saada verovaroilla laitettua, eikä ökyrikkaat voi höllentää pikkuisen kukkaroaan ja nakata ne miljoonat lojumasta pankkitililtä.

Hienoin asia kirjoituksessa

Hienoin asia kirjoituksessa olise että virallisesti tunnustetaan että metro ei vähennä liikkenneruuhkia.Mikä on metron hyöty, ei imeisesti mitään vaan iso rahareikä kaupungin kassassa.

Niin, kysymyshän kuuluu

Niin, kysymyshän kuuluu kuinka kauan keskiverto espoolaisautoilijaa pitää seisottaa jonossa ennenkuin hän tajuaa julkisilla pääsevän paremmin. Sen jälkeen kun se selviää, päästään kaventamaan Espoota halkovia asfalttiarpia ja pienentämään peltilehmien asfaltilla peitettyjä laidunmaita jolloin maata vapautuu virkistys- ja rakentamiskäyttöön.

Metron hyötyaste

Metron hyötyaste itämetrossakin on ollu todella pieni, asia jota ei haluta tunnustaa mutta sen voi kukin todeta jos tarkastelee faktoja. Kallis rakentaa ja ylläpitää, ei mene monenkaan ihmisen kodin läheltäkään, suosii siis vain niitä ketkä asuu sopivasti lähellä. Mutta niinhän se on ydinvoimankin kanssa, vielä ei ole oikein saatu läpi sitä että ydinvoima on lähes järjetön tapa tuottaa energiaa, vaarallinen, todella kallis, hyötyaste surkea ja vielä kaiken lisäksi olkoluotua rakennetaan paikkaan minne ei missään nimessä ikinä pitäisi tehdä tuollaista laitosta missään nimessä, geolookiset syyt. On sanottu että ydinvoima tappaa käyttäjänsä, ydinvoimasta saatava plutoniumia tarvitaan ydinpommeihin eli siksi pitää olla ydinvoimaloita, valaita pitää tappaa siksi että saadaan valaanrasvaa ydinvoimaloihin! Pitäisikö tehdä tästä oikein oma aihe.

Näin espoolaisena ajatus

Näin espoolaisena ajatus autottomasta Helsingistä kiehtoo. Helsinki voi eristäytyä 1970-luvun lintukodoksi kehä-I tapahtumahoristontin sisälle, eikä maailman murheet paina. Sitten voivat rakentaa korkeita, alle 6-kerroksisia taloja ja luonnonläheistä ja tiheää metropolia, jossa ei tarvita logistiikkaa eikä huoltoa autoilla, mutta poltetaan paljon uusiutuvaa puuta. Logistiikka hoituu riittävällä määrällä polkupyöriä ja turvataan työllisyys. Päästötön sähkö saadaan totuuttuun tapaan. Espoo ja lähikaupungit saavat uusia työtätekeviuä ja yrityksiä Helsingistä. Pitää varoa, ettei Helsingin itse aiheutettua konkurssia ja miljardien nykyisiä velkoja maksateta muilla.

Katsokaapa Lauttasaaren uutta

Katsokaapa Lauttasaaren uutta yleiskaavaa. Siinä on esitetty, että Laru rakennetaan tiheäksi kantakaupungiksi ja asukasmäärä kasvaa 50 000:lla asukkaalla. Ei onnistu liikenne bulevardilla.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu