Puheenaihe

Kymmenen vuoden riitelyn jälkeen Espoo päättämässä: Kaupungintalo puretaan, tilalle 45 miljoonan Espoo -talo

Vasemmalla näkyvä virastotalo 2:n paikalle nousee Espoo-talo. Oikealla näkyvä kaupungintalo saanee väistyä puolestaan asuntojen tieltä.

Seppo Korkman/Arkisto

Kohta kymmenen vuotta tyhjillään seisonut kaupungintalo Espoon keskuksessa tullaan todennäköisesti purkamaan.

Kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteisessä iltakoulussa on sovittu, että kaupungintalon kohtalo ratkaistaan valtuustossa vielä tämän vuoden aikana.

– Tässä vaiheessa näyttää siltä, että vaihtoehto jossa kaupungintalo puretaan ja virastotalo 2:n paikalle rakennetaan Espoo -talo tulee saamaan valtuustossa selvän enemmistön taakseen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) arvioi iltakoulussa käytyyn keskusteluun viitaten. Nopeimmillaan purkutöihin päästään jo ensi vuonna.

Jos kaikki menee kuin Strömsössä, on radan pohjoispuolinen virastokeskusalue uudistettu täysin vuoteen 2025 mennessä.

Nykyisen kaupungintalon paikalla olisi silloin asuinkerrostaloja.

Markkulan mukaan loppuvuoden aikana tehdään valtuustolle vielä täsmennetyt selvitykset molemmista kaavavaihtoehdoista. Toisessa kaupungintalo korjattaisiin, toisessa puretaan.

Kaupungin keskushallinnon majapaikaksi tulevasta Espoo -talosta on tarkoitus tehdä hybridirakennus, johon alempiin kerroksiin tulee liiketiloja, palvelutori, tilaa kulttuuritoimijoille sekä muun muassa kokoustiloja yhdistyksille. Valtuusto on saamassa oman kokoustilansa talon yläkerrasta.

Espoo-talon rakentamisen on arvioitu maksavan noin 45 miljoonaa euroa.

– Kokonaistaloudellisesti tämä vaihtoehto on virastokeskuksen alueen kehittämisen kannalta kuitenkin paras, Markkula puolustaa.

Aiempien laskelmien mukaan kaupungintalon peruskorjaaminen maksaisi 27 miljoonaa.

– Espoo-talon imago tulee olemaan aivan jotain muuta kuin virastotalo.

Se ei tule olemaan tuhannen virkamiehen hallintorakennus, Markkula painottaa.

Markkulan mukaan on myös mahdollista, että rakennushankkeen toteuttaa joku muu kuin kaupunki, joka sitten vuokraisi tilat itselleen.

Kaupungin virkamiehiä ja palveluja on tulevaisuudessa tarkoitus hajauttaa nykyistä enemmän Espoon muihin kaupunkikeskuksiin.

Yhtenä todennäköisenä vaihtoehtona on, että virastotalo 2:n henkilöstö siirtyy evakkoon kaupungin vuokraamiin jättitiloihin Otaniemen Tietotiellä.

Mahdollista on myös , että tulevaisuudessa esimerkiksi kaupungin tekninen toimiala siirtyisi pysyvästi Otaniemeen.

15.1.2018 poistettu otsikosta sana homeinen.

Takana vuosien riitely

Vuonna 1971 valmistuneen, ja sisäilmaongelmien takia syksyllä 2008 tyhjennetyn kaupungintalon kohtalosta on Espoossa riidelty vuosia. Jo kertaalleen valtuustossa purkutuomion saaneella rakennuksella on oma, vahva puolustajien joukko.

Loppuvuodesta 2014 valtuusto hyväksyi aluetta koskevan asemakaavan, joka mahdollistaa joko rakennuksen säilyttämisen tai sen purkamisen osittain tai kokonaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Rakennustyöt kaupungintalon kupeessa alkavat – Espoon keskukseen uudisasuntoja 250 ihmiselle27.10.2017 10.15
Espoon kaupungintalon kohtalo edelleen auki – Näin jyrähtää hallituspomo: "Tuhannen ihmisen hallintokeskuksen aika on ohi" 22.8.2017 06.45

Kommentit (7)

Kommentit

Täytyy ihailla Espoon kykyä

Täytyy ihailla Espoon kykyä investoida: normaalit investoinnit, uudet asuinalueet, Keilaniemen alue, homekoulut, pari metroa 500+ miljoonan (tässä vaiheessa) ylityksineen....... Täytyypä konsultoida Espoon talousjohtoa kun tarvitaan rahaa.

on myös mahdollista, että

on myös mahdollista, että rakennushankkeen toteuttaa joku muu kuin kaupunki, joka sitten vuokraisi tilat itselleen.just,vuokralla oleminen se halpaa onkin,kas kun ei tuota huokeaa elinkaarimallia

Kuka on keksinyt että

Kuka on keksinyt että kaupungintalossa olisi muka hometta? Ei ainakaan mitkään tutkimukset.

Meidän espoolaisten ja Espoon

Meidän espoolaisten ja Espoon päättäjien olisi ennen investoinnista päättämistä syytä pohtia, onko Espoolla tulevaisuutta itsenäisenä kaupunkina ja tarvitseeko se todella puheena olevan kaltaisen 45 miljoonan euron muistomerkin Espoon keskukseen. Koko kaupungintalohanke tuntuu tuulahdukselta Espoon kauppala-aikoja seuranneelta 1970-luvulta - esimerkiksi puheet "hybridirakennuksesta" eivät asiaa muuksi muuta. Veronmaksajana toivon, että kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän päättämä 250 000 euron vuotuinen satsaus Espoo Metro Areena -nimeen on viimeinen Espoon imagonrakennukseen liittyvä hukkainvestointi. Koko pääkaupunkiseutua tulisi johtaa ja kehittää yhtenä kokonaisuutena. Asuntoministerinäkin näyttöjä antaneella Helsingin Jan Vapaavuorella voisi olla uskottavuutta ja kapasiteettia viedä läpi pääkaupunkiseudun kaupunkien hallintojen yhdistäminen. Hänellä tuntuu olevan sellaista näkemyksellisyyttä ja tarmoa viedä asioita eteenpäin, jota kuntalaisten yhä nopeammin muuttuva arki edellyttää ja jota aivan toisenlaisena aikana nimitetyllä Espoon virkamiesjohdolla ei mitä ilmeisimmin ole. Muutospaineet kaupunkirakenteessa tulisi ottaa huomioon hallinnon tilatarpeita arvioitaessa.

Päinvastoin. Jan

Päinvastoin. Jan Vapaavuorella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä toimia pääkaupunkiseudun yhteisen kehityksen suunnannäyttäjänä. Täysin visioton mues. Jos näkisi edes pari vuotta eteenpäin, hän puolustaisi raivokkaasti pääkapunkiseudun toisen, yleisilmailukentän kehittämisen puolesta. Kerrostaloja rakentaessaan UltraBraAnnin talutusnuorassa hän tuhoaa usean sadan miljoonan infrastruktuurin, joka tarvitaan joka tapauksessa. Vaihtoon!

Tuo tyhjä Bunkkeri

Tuo tyhjä Bunkkeri Bulldozerilla päreiksi ja kierrätykseen!

Erittäin vakavaa kun

Erittäin vakavaa kun Länsiväylä suorastaan valehtelee espoolaisille kun se otsakkeessaan toteaa, että "Homeinen kaupungintalo puretaan". Talossa on tehty aikanaan laajat asiantuntijaselvitykset ja koko laaja rakennus on todettu perusterveeksi. Lisäksi uutisessa jätetään mainitsematta aivan olennainen perusasia eli että kaikki rakennussuojelun asiantuntijaviranomaiset kuten Museovirasto, ELY-keskus ja Espoon kaupunginmuseo ovat virallisissa lausunnoissaan puoltaneet talon suojelua.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu