Espoon valtuusto otti jo ennakkoa loppuvuoden budjettikiistoihin yli kahden ja puolen tunnin talouskeskustelulla maanantai-iltana.
Päätöksiä ei juuri tehty, koska ei ollut tarkoituskaan. Valtuuston listalla oli tiedoksi kaupungin talouden osavuosikatsaus, johon sisältyi erinäisiä määrärahasiirtoja tältä vuodelta eteenpäin, mutta niistä ei kenelläkään ollut mitään sanottavaa.
Sen sijaan taloudesta ylipäätään puhuttiin enemmänkin. Osavuosikatsaus oli Espoon päättäjille kylmä suihku.
Yhtälö on vähintäänkin hankala. Verotulot ovat jäämässä tämän hetken arvion mukaan lähes 60 miljoonaa euroa siitä, mitä on odotettu ja toisaalta toimintamenot ovat karkaamassa kuutisen prosenttia suuremmiksi kuin viime vuonna.
Valtuusto pääsi hämmästelemään tuoreita talousennusteita vähän jälkijunassa.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kehotti jo viime kuussa toimialoja kuromaan talouden repeämää umpeen ja etsimään säästöjä.
Tästä Mäkelä sai valtuustossa pyyhkeitä, ei niinkään itse asiasta, vaan siitä, että säästövelvoitteesta lähdettiin puhumaan ennen kuin poliittinen koneisto pääsi asioihin käsiksi vasta kesälomien jälkeen.
Virkamiesten säästöpuheista lähti liikkeelle väärinkäsityksiä, ja muutama valtuutettu kertoi jo kuulleensa kouluista, joissa säästöpäätöksiä oli tehty.
Ainakin huhuja oli liikkunut, että esimerkiksi leirikouluja oli peruttu.
Sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aholta kysyttiin vielä: onko kouluissa määrätty säästöjä?
Rinta-aho vakuutti, ettei ole. Sen sijaan jostain hankinnoista voidaan hänen mukaan kouluissa luopua, sellaisista, jotka eivät ole aivan välttämättömiä.
– Rehtoreilla on usein loppuvuodeksi budjetissa pientä liikkumavaraa. Niistä voi löytyä jotain säästöä, Rinta-aho totesi entisen rehtorin kokemuksellaan.
Valtuusto totesi vielä kerran maanantaina, että kaupungin palveluihin liittyviin mahdollisiin säästöihin palataan vasta marras-joulukuussa, kun tämän vuoden verotuloista ja menoista on varmempaa tietoa.
Maanantain pitkät puheet olivat kuitenkin jo pohjustusta syksyn budjettineuvotteluihin.
Yleinen käsitys ja pelkokin oli, että hupenevat verotulot ja tämän vuoden paisuneet menot tietävät sopeutustoimia eli säästöjä.
Jokavuotinen verokeskustelu alkoi jo ainakin pienillä kierroksilla. Keskustan Sara Saramäki mainitsi asian ensimmäisenä. Hän ei sulkenut veronkiristystä keinovalikoimasta pois.
Kukaan ei suoraan esittänyt vielä verojen korottamista, mutta mahdollisena, jopa toivottavanakin, sitä piti monikin.
Jakolinja veroasiassa oli tuttu, oikealla laidalla se torjuttiin, vasemmalla laidalla sitä pidetään hyvinkin keinovalikoimassa, kun Espoon huojuvaa taloutta tasapainotetaan.
Verokeskustelussa toistettiin ainakin yli puolenkymmentä kertaa kulunutta sanontaa housuun pissaamisesta pakkasella. Sehän lämmittää, mutta vain hetkeksi.
Veronkorotusdebatti ei ole Espoossa uutta, pikemminkin perinne.
Sinisen tulevaisuuden Timo Soini muisteli, että 20 vuotta sitten kun hän aloitti valtuustossa, veroäyri oli Espoossa 15,5, nyt 18 prosenttia.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Kommentit
"Sivistystoimenjohtaja Harri
Ensimmäinen kerta on varmasti
Olette tehneet Espoosta
Virkamiesten palkkat puoliksi
Kaksijakoista. Nykyiselläkään
"Päätöksiä ei juuri tehty,
Kokoomusjohtoinen valtuusto