Puheenaihe

Pormestari Vapaavuori nosti karun faktan esiin väittelyssä keskustatunnelista – "Hätkähdyttävää kyllä"

Pormestari Jan Vapaavuori.

Helsingin kaupungin aineistopankki / Jetro Stavén

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ottaa tuoreessa blogikirjoituksessaan kantaa keskustatunnelista heränneeseen keskusteluun.

– Maanalaisen kokoojakadun ja kävelykeskustan ympärillä käytävä keskustelu on kilpistynyt juupas-eipäs-väittelyksi autoilun ideologisen vastustamisen ja kannattamisen välillä. Keskusta ansaitsisi osakseen syvällisempää analyysia. Kyse on niin paljon muustakin kuin autoilusta. Kyse on siitä, miten rakennamme viihtyisämpää, hauskempaa, maailman toimivimman modernin metropolin ydinkeskustaa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustelu Helsingin ydinkeskustan kehittämisestä pitäisi olla keskustelua siitä, millainen Suomen pääkaupunki on 100 vuoden kuluttua, Vapaavuori kirjoittaa.

Vapaavuoren mukaan sopiva sekoitus asumista, työpaikkoja ja liiketilaa pitää kaupungin keskustan houkuttelevana ja elävänä. Mikäli keskustan saavutettavuudesta ei huolehdita, urbaanit keskittymät siirtyvät muualle.

– Osittain näin on jo nykyisillä liikennemäärillä käynyt. Hätkähdyttävää kyllä Helsingin keskustassa on tänä päivänä 15 000 työpaikkaa vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Samassa ajassa naapuripääkaupunkimme Tukholma on onnistunut kasvattamaan keskustatyöpaikkojaan yhtä paljon kuin Helsingistä on niitä hävinnyt, Vapaavuori vertailee.

– Helsingissä keskustasta puuttuu kokonaan pääväylä uusien kasvavien asuinalueiden liikenteen ohjaamiseksi pois pienemmiltä kaduilta. Jos autot ohjattaisiin laajemmin maan alle, vapautuisi katutilaa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Samalla joukkoliikenne saisi lisää tilaa, nopeutuisi ja muuttuisi houkuttelevammaksi. Unelmani on, että vapautuva katutila täyttyy ihmisten myötä kahviloilla, ravintoloilla, terasseilla ja erilaisilla tapahtumilla.

– Varmasti helpoin tapa välttää ottamasta vastuuta tulevaisuuden skenaarioiden pohdinnasta, on vain todeta maanalaisen kokoojakadun ja kävelykeskustan olevan investointina liian kallis. Itse en ainakaan vielä kykene vastaamaan siihen, minkä hinnan olisin valmis maksamaan toimivammasta ja elävämmästä keskustasta, siitä että kaupunki varautuu asianmukaisesti kasvuunsa pidemmällä aikavälillä.

Vapaavuoren mielestä kokonaisuutta pitääkin tarkastella riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tunnelia ei tehdä kymmeneksi, 20 tai edes 50 vuodeksi, vaan ratkaisun on oltava toimiva vielä 2100-luvullakin.

– Nyt käsillä olevassa päätöksenteon vaiheessa ei vielä ratkaista, tarvitaanko keskustan kasvavan liikenteen ratkaisemiseen ja elinvoiman säilyttämiseen maanalaista kokoojakatua ja käveltävämpää keskustaa. Tässä vaiheessa ratkaistaan, ansaitsevatko helsinkiläiset perusteellisen selvityksen asiasta, Vapaavuori kirjoittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Helsingin ykköspoliitikot nokittelevat keskustatunnelista – "Minulla on unelma"13.9.2019 14.49

Kommentit (13)

Kommentit

Niin. Miks kaikki sitten

Niin. Miks kaikki sitten muuttaa Nurmijärvelle, Espooseen, Karkkilaan, Sipooseen, Kirkkonummelle, Siuntioon, Inkooseen ja Vantaalle? Samaan aikaan tästä porukasta tulee autoilijoita koska ilman sitä ei pärjää tai ainakin elämän laatu kärsii. Edes Westendissä ei pärjää ilman omaa autoa Louhelasta nyt puhumattakaan.

Vapaavuori haluaisi kuljettaa

Vapaavuori haluaisi kuljettaa lähiöiden ihmiset keskustan terasseille ja kahviloihin eläväksi rekvisiitaksi jotta kaupunki näyttäisi viihtyisältä ja hauskalta. Oikeasti sellainen keinotekoinen elvyttäminen ei kuitenkaan toimi. // Eikä toimi kävelykeskustankaan luominen maan alla kulkevalla kokoojakadulla. Sillä jostakin han ne yksityisautot on sinne kokoojatunneliin kerättävä ja sieltä ajettava. Mikä se paikka olisi muu kuin keskustan kadut? Eivät ne silloin voi olla kävelykatuja. // Jos kävelykeskustaa halutaan laajentaa niin se tarkoittaisi autojen häätämistä pois ja silloin ne eivät tarvitse kokoojakatujakaan, ei maan alle eikä päälle. Samalla pitäisi ohjata liikkeiden ja firmojen huoltoliikennettä maan alle johon sitä on jo erilaisiin huoltotunneleihin ohjattukin. // Toisaalta jos halutaan lisää ihmisiä elävöittämään keskustaa, se tarkoittaisi lisää asumista keskustaan joka taas vie lisää työpaikkoja sieltä pois ja se taas tarkoittaa lisää liikennettä. Yksityisautoilevan Helsingin mallilla siis vähemmän kävelykeskustaa ja enemmän autoliikennettä tai vaihtoehtoisesti enemmän julkista liikennettä työpaikka-alueille. Oikeasti siis kaupunkisuunnittelussa pitäisi hakea alueiden työpaikkaomavaraisuutta niin, että ihmiset voisivat mahdollisimman paljon asua ja käydä töissä suurinpiirtein omalla alueellaan minimoiden liikkumisen tarvetta.

Tuo isossa kaupungissa

Tuo isossa kaupungissa asuminen samalla alueella, missä käy työssä on ihan utopistista viherfantasiaa. EIkö ihmiset vaihda työpaikkaa? Sittenkö pitäisi vaihtaa asuntoa? Eikö perheistä toinen käy toisessa paikassa töissä?

Nimimerkki ei tainnut huomata

Nimimerkki ei tainnut huomata kommenttini ilmauksia "mahdollisimman paljon" ja "suurinpiirtein"? Sitä paitsi nimen omaan suurkaupunkeihin mahtuu pienellekin alueelle paljon työnantajia ja heidän työpaikkojaan. Ihan eri tavalla kuin pienemmille alueille. Ja toisaalta on aina parempi, että vain toinen joutuu matkustamaan pitemmän matkan työpaikalleen kuin että molemmat joutuvat sen tekemään. Mutta toki on totta, että molemmille puolisoille työpaikan löytyminen riittävän liki toisiaan on ongelma. Se tosin korostuu enemmän pienillä paikkakunnilla ja harvaanasutuilla seuduilla kuin suuremmissa kaupungeissa joissa joukkoliikenne toimii edes säällisesti.

Triplan jälkeen keskustaan ei

Triplan jälkeen keskustaan ei ole mitään tarvetta mennä. Voitte vaikeuttaa liikkumista vain lisää, niin loputkin kaupat siirtyvät pois keskustasta.

Sata vuotta on turhan pitkä

Sata vuotta on turhan pitkä tähtäys tällaiselle keskustelulle. Helsinki varmaan on vielä silloin olemassa, mutta kenen kaupunki se on. On epävarmaa, onko se yhä Suomen pääkaupunki. Nykyisen kehityksen tahdilla suomenkieltä puhuu vain pieni vähemmistö. Keitä nämä uudet helsinkiläiset ovat? Millaisen kaupungin he haluavat?

Sata vuotta on

Sata vuotta on tunnelipohdinnoille ihan liian lyhyt aikajänne. Sehän on siinä kunnes mannerlaattojen liikkuminen sen romahduttaa eli varmaan tuhansia jollei kymmeniä tuhansia vuosia tai saati satojatuhansia tai miljoonia vuosia. Toki se voi aikaisemmin jo hörpätä itsensä täyteen vettä jos merenpinta oikein äityy nousemaan tahi tsunami nostaa vedenpintaa. // Tulevat sukupolvet ajattelevat joka tapauksessa toisin kuin me emmekä mekään ole yksimielisiä juuri mistään. Sellainen on vain otettava huomioon ja pyrittävä rakentamaan tuollainen infrastruktuuri niin, että tulevat sukupolvet voivat vaikkapa muuttaa sen käyttötarkoitusta. Alkaa kasvattaa siellä vaikka sieniä. // Mutta todellakin, on hyvä ottaa nykyisissä pohdinnoissa huomioon etteivät tulevat sukupolvet mahdollisesti pidä tuollaista tunnelia järkevänä, kuten monet ihmiset eivät nykyäänkään.

Eikö Vapaavuori voi tehdä

Eikö Vapaavuori voi tehdä niinkuin ennen, vetää valittajia turpaan.

Niin, millainen Helsinki on

Niin, millainen Helsinki on sadan vuoden päästä? Keitä ovat uudetHelsinkiläiset? Puhutaanko Arabiaa , Venäjää, vieraita kieliä pääsääntöisesti ? Millaisen Helsingin nämä vieraitakieliä puhuvat, tulonsiirroilla asuvat tarvitsevat?

Helsinki sadan vuoden päästä?

Helsinki sadan vuoden päästä? Slummiutunut ja rapistunut rikollisten taistelutanner. Suomalisia ei enää juuri ole.

Keskustan kadut eivät ole

Keskustan kadut eivät ole kokoojakatuja. Keskustatunnelin osat ovat kokoojakatuja. Jos keskustetunnelia ei ole kokoojakatuna, kokoojakatutasoinen liikenne kulkee sitten asuinalueiden pieniä katuja myöten. Erityisen ongelmallista se on satamien lähiseutujen ja uusien asuinalueiden kannalta. Vuosaaren sataman ahtaudesta on puhuttu muuallakin, minne sitten saataisiin tilaa laivoille? Toisaalta ihmiset tulevat helpoiten keskustaan ja samoilla laivoilla kuljetetaan rekkojakin kustannus- ja aikataulusyistä. Tällä hetkellä keskusta on suurelta osin muuttunut asuntoalueeksi, ja uusia alueita rakennettu; aikaisemmin se oli toimistoja täynnä olevaa työpaikka-aluetta. Asuinalueille ei sovi suuri liikennemäärä. Nyt sitten, jotta keskustaa saadaan ihmisille sopivammaksi, tulee autoilua rajoittaa muilla keinoilla. Ne ovat satelliittipaikannukseen perustuvat maksut, tietullit, pysäköintimaksujen nosto, katujen sulkeminen autoilta laajoilla alueilla, kävelykatujen perustaminen, katutilan siirto joukkoliikenteelle ja pyöräilylle, liityntäpysäköintihallien ja -alueiden rakentaminen, pyörä- ja kävelytieverkon kehittäminen ym. Keskustatunnelin avulla nämä oltaisiin voitu tehdä vielä paljon laajemmin ja joukkoliikenteen matka-ajat olisi saatu nopeammiksi, ja ilmanlaatu paremmaksi sekä melutaso alemmaksi. Nyt tavoitteidiin pääsy edellyttää keskustan tarpeellisenkin liikenteen (huoltoliikenne) kannalta haittaa aiheuttavia toimenpiteitä. Nyt, kun keskustatunneli ehkä on kuopattu, jollei SDP halua selvittää asiaa tarkemmin ja vaihda näkökantaansa, voidaan todeta seuraavaa: Kaikki puolueet ovat liputtaneet voimakkaasti kävelykeskustan ja elävän kesksutan puolesta. Nyt on sitten ryhdyttävä toteuttamaan sitä! Nyt, lupaukset on lunastettava, SDP ja Vihreät! Laaja kävelyalue ja autot pois käryttämästä keskustasta heti! Sunnittelu ja toimenpiteet heti käyntiin! Katuja kiinni! Tietullit. Te SDP ja Vihreät, jotka vastustitte keskustatunnelia, tehkää nyt se savuton kävelykeskusta meille, kiitos! Sinnemäki ja Heinäluoma, toimeen! Jos toimet eivät ala, katson, että ette edes halunneet muuttaa nykyistä käryvää pölyliikennesekamelskaa. Toimiin, lunastakaa lupauksenne!

Jos on kokoojakatu maan

Jos on kokoojakatu maan päällä tai alla, sillä on oltava koottavaa. Mistä sse koottava tulee? Maanpäällisiltä asuin- y.m. kaduilta. Niiltä ei voi poistaa autoja jos niitä pitää koota 'kokoojakaduille'. Siis jos halutaan kokoojakatuja, on haluttava myös muuta katuliikennettä. Jos taas halutaan kävelykeskustaa, sieltä on häädettävä autot kokonaan jolloin ei ole mitään 'kokoojakaduille' koottavaakaan. // Satamien liikenne on toinen ongelma. Niin mukavia julkisilla liikkuville matkustajille lähellä keskustaa olevat satamat ovatkin niin rekkaliikenteen takia ne kannattaisi sijoittaa muualla ja rakentaa kunnollinen julkinen liikenne. Olisiko silloin luonnollisia satamanpaikkoja juurikin Vuosaari (+metron jatke sinne) mutta myös esimerkiksi pian jo metrollinen Kivenlahti ja mahdollisesti Pikkalanlahden pohjukka Kirkkonummella (t.m.n. Kantvik) jossa olisi jo rantarata lähellä. Joka tapauksessa Katajanokka ja Eteläsatama ovat ihan järjettömiä paikkoja ja Jätkäsaarikin uusine terminaaleineen liki. // Tosin mahdollisesti rakennettavan Tallinnan junatunnelin vaikutus rahti- ja matkustajaliikenteeseen pitäisi osata ottaa huomioon tässäkin asiassa.

Voihan olla että

Voihan olla että tulevaisuuden Helsingissä naiset eivät saa tai uskalla pukeutua käsivarret paljastaviin puseroihin. Tämä naisten peittävä pukeutumistyyli rantautunut Muslimien mukana Suomeen. Muslimit tuovat ja levittävät kulttuuriaan . Raiskausten ja uskonnon pelossa muutumme osaksi muslimien tapoja. Vapaus ja naisen tasa-arvo ,oikeus pukeutua shortseihin ja näyttää käsivartensa tulevat paheksuttaviksi asioiksi muslimien vallatessa länsimaista yhteiskuntaa . Muslimit määräävät kuinka nainen ja pikkutyttö voivat pukeutua uimahalliin : kaiken peittävä kumipuku. Nainen opetetaan häpeämään kehoaan ja peittämään itsensä . Mies saa pukeutua kuten haluaa. Naista esineellistävä ja alistava uskonto.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu