Lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää, päättelevät lapsiperheiden muuttoliikettä tutkineet Helsingin kaupunginkanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama ja Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
Tutkijat huomasivat myös, että matalimman tulo- ja koulutustason alueet menettävät systemaattisesti suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia. Kehityskulku ilmenee oppilasalueiden välisen muuttoliikkeen tilastoista vuosilta 2005–2014.
Vastaavanlaista, yhtä systemaattista pikkulapsiperheiden poismuuttoa ei ole havaittavissa Helsingin muilla oppilaaksiottoalueilla.
– Lapsiperheiden muuttoliikkeessä on havaittavissa varsin selkeitä toisia alueita torjuvia ja toisia suosivia piirteitä.
– Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, tutkijat toteavat kaupunkitiedon verkkolehti Kvartissa.
Helsingissä havaittu kehitys on osa ilmiötä, joka on havaittu laajemmalti ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
– Tutkimusraportit kertovat, että peruskoulut ovat sielläkin nousseet yhä tärkeämmäksi tekijäksi naapurustoa valittaessa. Myös meillä on viitteitä siitä, että vanhempien käsitykset kouluista ovat tärkeä tekijä asuinpaikkaa pohdittaessa, Vilkama ja Bernelius huomauttavat.
Kyse ei heidän mukaansa ole kuitenkaan opetuksen laadusta, vaan usein mielikuva kouluista liittyy pikemminkin oppilaspohjaan ja sijaintialueen sosioekonomiseen rakenteeseen.
Myös aikaisemmat tutkimukset lapsiperheiden asumisvalintoihin vaikuttavista syistä tukevat tulkintaa alueiden sosiaalisen ympäristön merkityksestä muuttopäätöksille.
– Olivatpa muuttojen taustalla vaikuttavat pohjimmaiset syyt lopulta mitä tahansa, muuttoliikkeessä havaittava vinouma ylläpitää ja vahvistaa alueiden eroja. Kun toisia alueita systemaattisesti vältellään ja toisia suositaan, erkanevat sosiaaliset rakenteet pikkuhiljaa toisistaan, tutkijat varoittavat.
Tutkijat eivät nimeä artikkelissaan matalimman tulo- ja koulutustason alueita. He nostavat kuitenkin myönteisenä poikkeuksena esiin Myllypuron, jonne on rakennettu paljon uusia asuntoja, ja jossa lapsiperheiden määrä on kääntynyt selvään kasvuun.
Lue täältä Helsingin Uutisten juttu siitä, miten koulun maine vaikuttaa asuntohintoihin.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Kommentit
Onko tämä yllätys, no ei.
Niinpä. Kuka nyt ei
Juurikin näin. Eivät
Kauheita ennakkoluuloja
Harvassa ne alueet missä
Ilmiö laajenee vähitellen.
plus piteriat ja muut kepab
Ilmiö näkyy jo päiväkodeissa;
Siinä vaiheessa jossa lapsen
Hyvätuloinen , pohjois
Lievästi huvittuneena olen
Kaupungin Vuokra-asunnoissa
Juuri näin.
Vantaalla asuu ISIS -
Viimestään nyt on
Sivistämätön suomalainen
Työperäinen maahanmuutto
Se ei ole työperäinen vaan
Työperäinen maahanmuutto
Jos jollain alueilla puolet
Itse kun opiskelin 90 luvulla
Onneksi ei ole enää pieniä
On väärää asumispolitiikaa
keskittäis nämä sinne
Ei kyse ole mistään
Ei niillä muslimeilla ole
Höpö höpö, kun katselee
Varissuo on esimerkki kuinka
Odotan sitä päivää, kun
Siis Espoo, vantaa rupeavat
Tosin asun lähes onnelasssa
Jos naapurusto edustaisi lähi
Jos naapurustoon muuttaa
Missä muualla Suomessa kuin
Hemmetti. Näinhän se aina on
Ruotsissa on alueita joihin
Kääntykää suomalaiset jo
Tripla aukeea kohta.
Tripla aukeea kohta.
Tripla aukeea kohta.
Tripla aukeea kohta.
Maahanmuutto vääristää