Tutkijat: Suomenkieliset pikkulapsiperheet välttävät tiettyjä asuinalueita – muuttavat pois ennen lasten kouluunmenoa

Lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää, päättelevät lapsiperheiden muuttoliikettä tutkineet Helsingin kaupunginkanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama ja Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.

Tutkijat huomasivat myös, että matalimman tulo- ja koulutustason alueet menettävät systemaattisesti suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia. Kehityskulku ilmenee oppilasalueiden välisen muuttoliikkeen tilastoista vuosilta 2005–2014.

Vastaavanlaista, yhtä systemaattista pikkulapsiperheiden poismuuttoa ei ole havaittavissa Helsingin muilla oppilaaksiottoalueilla.

– Lapsiperheiden muuttoliikkeessä on havaittavissa varsin selkeitä toisia alueita torjuvia ja toisia suosivia piirteitä.

– Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, tutkijat toteavat kaupunkitiedon verkkolehti Kvartissa.

Helsingissä havaittu kehitys on osa ilmiötä, joka on havaittu laajemmalti ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

– Tutkimusraportit kertovat, että peruskoulut ovat sielläkin nousseet yhä tärkeämmäksi tekijäksi naapurustoa valittaessa. Myös meillä on viitteitä siitä, että vanhempien käsitykset kouluista ovat tärkeä tekijä asuinpaikkaa pohdittaessa, Vilkama ja Bernelius huomauttavat.

Kyse ei heidän mukaansa ole kuitenkaan opetuksen laadusta, vaan usein mielikuva kouluista liittyy pikemminkin oppilaspohjaan ja sijaintialueen sosioekonomiseen rakenteeseen.

Myös aikaisemmat tutkimukset lapsiperheiden asumisvalintoihin vaikuttavista syistä tukevat tulkintaa alueiden sosiaalisen ympäristön merkityksestä muuttopäätöksille.

– Olivatpa muuttojen taustalla vaikuttavat pohjimmaiset syyt lopulta mitä tahansa, muuttoliikkeessä havaittava vinouma ylläpitää ja vahvistaa alueiden eroja. Kun toisia alueita systemaattisesti vältellään ja toisia suositaan, erkanevat sosiaaliset rakenteet pikkuhiljaa toisistaan, tutkijat varoittavat.

Tutkijat eivät nimeä artikkelissaan matalimman tulo- ja koulutustason alueita. He nostavat kuitenkin myönteisenä poikkeuksena esiin Myllypuron, jonne on rakennettu paljon uusia asuntoja, ja jossa lapsiperheiden määrä on kääntynyt selvään kasvuun.

Lue täältä Helsingin Uutisten juttu siitä, miten koulun maine vaikuttaa asuntohintoihin.