Tunnesyöminen on monen ylipaino-ongelman takana

Ylipainoa hillitään useimmiten ruokavaliolla ja liikunnalla. Monesti hallitsemattoman painonnousun takana ovat kuitenkin psykologiset tekijät.

– Syöminen vaikuttaa suoraan tunteisiin, ja syöminen tai juominen on erinomaisen tehokas tapa hallita ja käsitellä tunteita. Mutta koska se on niin tehokas, siitä muodostuu helposti myös haitallinen selviytymiskeino, erikoispsykologi-psykoterapeutti Teemu Ollikainen tiivistää.

Se on toki tiedossa, että moni hoitaa masennustaan alkoholilla, mutta myös syömistä käytetään usein esimerkiksi negatiivisten tunteiden tukahduttamiseen. Tunnesyömisestä on tullut monelle arjen selviytymiskeino

– Mitä enemmän syömistä käyttää selviytymiskeinona, sitä enemmän muut keinot rapistuvat ja ihminen menettää luottamuksensa siihen, että voisi muutenkin selvitä ikävistä tunteista kuin ahmimalla tai käyttämällä päihteitä, Ollikainen muistuttaa.

Kun syömisen kokemuksiin liittyy voimakkaita tunteita, ne ovat oppimiskokemuksia, jotka jättävät myös vahvan muistijäljen. Siksi huonoista tavoista poisoppiminen vaatii usein suunnitelmallisuutta ja aikaa.

Ollikaisen kirja Syö mitä mielesi tekee pureutuu psykologian merkitykseen painonhallinnassa. Kirjan tarkoituksena on avata niitä ajatuksia ja mekanismeja, jotka aiheuttavat painonhallinnan ongelmia ja estävät terveellisemmän elämän.

Painonhallinnassa pelkkään toimintaan keskittyminen ei tuota yleensä pysyviä tuloksia. Psykologinen painonhallinta keskittyy niihin sisäisiin tekijöihin, jotka saavat aikaan haitallista syömistä. Kun niissä päästään eteenpäin, tarve haitalliseen syömiseen vähenee tai poistuu.

Ollikainen sai kimmokkeen kirjan kirjoittamiseen omasta elämästään. Hän oli itse ylipainoinen ja erilaisten oppaiden lukeminen turhautti, sillä niiden ihmiskuva tuntui vieraalta. Lopulta hän tutustui psykologien ja psykoterapeuttien kirjoittamiin teoksiin aiheesta ja koki hyötyvänsä niistä.

– Samalla kun oma painonhallinta alkoi sujua, aloin tuntea tarvetta vetää kaikkea sitä tietoa yhteen, mitä olin kerännyt vuosien varrella.

Keskeisenä huomiona Ollikaisen kirjassa on ylipainoisten ja normaalipainoisten ihmisten erot ajattelussa. Ylipainoisille on tyypillistä, että heillä esiintyy hoikkia enemmän katastrofiajattelua suhteessa nälkään ja haluamiseen. He ajattelevat myös negatiivisemmin itsestään ja kyvyistään toteuttaa muutoksia ja pysyä tavoitteissa.

Vaaditaankin melkoista työtä, että näitä ajattelutapoja voidaan muuttaa.

– Olen tavannut ihmisiä, joilla on ollut 40 vuotta ongelmia painonhallinnan kanssa. Asiaa selvitettyämme, on huomattu, että samat haitalliset ajatusmallit ovat kulkeneet koko ajan mukana. Kyllä siinä on aika työmaa, kun lähdetään muuttamaan koko elämän ajan mukana kulkeneita ajatuskulkuja.

Kirja tuo esiin useita painonhallintaa haittaavia ajatusmalleja. Moni esimerkiksi pelkää perusteettomasti nälän tunnetta ja syö ikään kuin ennakkoon. Jollekulle taas itsensä ähkyyn syöminen voi synnyttää turvallisuuden tunnetta.

Näiden painonhallintaa vaikeuttavien ajatusmallien tiedostaminen ja niiden syiden selvittäminen tuo monelle avun. Ollikainen onkin sitä mieltä, että painonhallinta-keskustelussa psyykkisille tekijöille on annettu aivan liian vähän huomiota.

– Se on ihan käsittämätöntä, miten pieni osuus niillä on ollut keskustelussa. Aina ensin pitäisi katsoa ihmisen sisälle ja selvittää, mikä tuottaa itselle haitallista toimintaa.

Ruokavaliollakin on toki merkitystä, mutta Ollikainen varoittelee liian ankarien ruokavalioiden haittapuolista.

– On ihmisen perusluonnon vastaista toimia tavalla, mikä ei tunnu hyvältä. Jokaisen kannattaisikin etsiä sellainen ruokavalio, jota uskoo pystyvänsä noudattamaan viikosta ja kuukaudesta toiseen.