Paikalliset

Suvelan huono maine on selätetty – lähiökohennus laajenee Kirkkojärvelle

Talviseen iltapäivään hämärtyvässä Suvelassa on rauhallista. Kulkijoita ei ole Joupinmäenrinteessäkään ruuhkaksi asti.

Klaus Nurmi

Yhteisöllisyys kukkii Suvelassa ja alueen huono maine on selätetty.

– Suvelan erityinen vahvuus on asukaskyselyiden mukaan se, että asukkaat aidosti välittävät toisistaan, sanoo projektipäällikkö Kai Fogelholm.

Naapurien huomioimisessa näkyy merkkejä vanhanajan mutkattomuudesta ja naapurit myös ovat tekemisissä keskenään keskimääräistä enemmän.

Asukkaiden taustat ovat suhteellisen samanlaisia esimerkiksi koulutuksen tai työn osalta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen projektipäällikkö Fogelholm miettii.

– Ja voihan olla niinkin, että työttömät tuntevat toisensa.

Yhtenä signaalina yhteisöllisyydestä Fogelholm näkee viiden taloyhtiön yhteisen tarjouspyynnön kuntokartoituksesta mahdollista putkiremonttia varten.

– Taloyhtiöt saivat todella hyvän tarjouksen. Ehkä remontitkin voi sitten teettää ryhmäkorjaushankkeena.

Yhteishankkeella on esimerkin voima, Fogelholm lisää ja muistuttaa, että asukkaidenkin pitää ottaa vastuuta omasta alueestaan. Kaupungin voimavarat eivät riitä kaikkeen.
Suvelassa on vireillä useita hankkeita ympäristön kohentamiseksi kuten läpikulkutie Kirstintien parantaminen.

Edellinen lähiöohjelma päättyi toissa vuonna, mutta Espoo hakee Suvelaa myös uuteen, ympäristöministeriön vetämään Asuinalueohjelmaan 2013–2015.

Hakemus sisältää Suvelan lisäksi myös Kirkkojärven ja Espoon keskuksen.

– Näiden alueiden indikaattorit poikkeavat jonkin verran muista Espoon alueista, perustelee Fogelholm.

Se näkyy alempana koulutustasona, suurempana työttömyytenä ja maahanmuuttajien keskittymisenä. Suvelassa ja Kirkkojärvellä asuu yksinhuoltajiakin keskimäärin enemmän kuin muualla Espoossa.

Espoo haluaa myös jatkaa Suvelassa ja Kirkkojärvellä vauhtiin päässyttä kehittämistyötä.
Kirkkojärven julkista tilaa on Fogelholmin mukaan kohennettava, vaikka talot sinänsä ovat vasta tulossa peruskorjausikään. Alueella mietitään esimerkiksi viereisen joen kunnostamista.

Vaikka indikaattorit ovat negatiivisia, se ei tarkoita katastrofia, tasoittelee Fogelholm.

– Mittarit ovat pääosin kunnossa verrattuna eräisiin Helsingin ja Vantaan lähiöihin.

Asuinalueohjelmaan osallistumisesta odotetaan päätöstä tammikuun puolivälissä.
Myönteisen päätöksen myötä valtio osallistuu 20 prosentilla kehittämishankkeen kuluihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (12)

Kommentit

Missä kohti ruusuntuoksuista

Missä kohti ruusuntuoksuista artikkelia Suvelan huono maine muka selätettiin? Alueen asukkailla teetettiin kysely vuoden 2010 alussa, ja tulokset olivat kyllä kaikkea muuta kuin Suvelaa mairittelevat. Tuskin vajaassa kolmessa vuodessa tilanne on voinut olennaisesti muuttua. Poimintoja Suvela-kyselystä: (vertailutietona kaikki espoolaiset) "Olen tyytyväinen asuinalueeseeni" täysin samaa mieltä Suvela 21 % Espoo 48 % Alueen siisteys erittäin tyytyväinen Suvela 18 % Espoo 39 % Alueen turvallisuus erittäin tyytyväinen Suvela 16 % Espoo 45 % "Vähintään ”melko” turvattomaksi Suvelan koki 44 prosenttia, kun keskimäärin Espoon asuinalueilla osuus oli 17 prosenttia, Helsingin alueilla 24 prosenttia ja Vantaan alueilla 25 prosenttia. Koko maassa turvattomuutta kokevien osuus oli 14  prosenttia." Arvio rikollisuusongelman vakavuudesta omalla asuinalueella tai sen lähistöllä melko / erittäin vakava Suvela 42 % Espoo 18 % Lue itse lisää: http://www.ara.fi/download.asp?contentid=25165&lan=fi

No eikös tuossa uutisen

No eikös tuossa uutisen alussa nimenomaan mainita asukaskyselyt? Eli jos kerran nyt on saatu asukaskyselyssä positiivista palautetta, niin kyllähän se sillon kertoo siitä, että ihmisten mielikuva alueesta on kohentunut ja alueen maine siis kohentunut. Sitäpaitsi sinä puhut nyt vuoden 2010 kyseltstä, nyt eletään vuotta 2013. Tuona aikavälinä on ehtinyt taoahtua jo paljon. Espoon keskuksen alue kokonaisuutena on parantunut huomattavasti viime vuosina ja sama kehitys jatkuu edelleen. Puhun nyt omasta kokemuksestani, koska itse asuin 1996 - 2003 Suvelassa HOAS:n taloissa. Koko Espoon keskus on parantunut ja siistiytynyt merkittävösti, ja sama koskee Suvelaa. Espoon kaupungin panostus alueeseen alkaa todella näkyä, niin Espoonkeskuksen palvelujen paranemisena, kuin Suvelan rauhottumisena ja siistiytymisenä. Henkilökohtaisesti minulla ei tosin koskaan ole olluyt mitään huonoja kokemuksia Suvelasta tai Espoonkeskuksesta. Onhan Suvela toki tyypillinen 60 - 70 luvun betonilähiö, jollasia on suomi pullollaan. Mutta mitä tulee turvallisuuteen jn, niin itselläni ei ole koskaan ollut mitään ongelmia kenenkään kanssa Suvelassa eikä muuallakaan Espoonkeskuksessa. Siellä asuessani ei koskaan ollut turvaton olo, eikä tarvinnut vilkuilla seläntaakse siltä varalta jos sieltä joku hyökkäisi. Veikkaankin, että suurin osa Suvelassa ongelmiin joutuneista on itse ainakin osittain syyllisiä siihen. Tarkotan siis sitä, että ongelmia syntyy pääasiassa ongelmatapausten itsensä kesken. Toki välillä sivullisetkin joutuu uhreiksi. Pieni vähemmistö sitten pilaa koko alueen maineen. Kuten jo sanoin omakohtasesti itselläni on vain hyvät muistot Suvelasta. Nyt asun ns. porvarialueella Laaksolahden kaupunginosassa, mutta en silti ole sokea Espoon keskuksen kohentumiselle. Itselläni asuu vieläkin tuttuja Suvelassa ja ihan tyytyväisiä ovat olleet Pahinta Suvelassa oli Satulinnasta kuuluva eläimellinen ulvonta ja karjubta karaijeiltojwen aikaan ;-=

> Pahinta Suvelassa oli

> Pahinta Suvelassa oli Satulinnasta kuuluva eläimellinen ulvonta ja karjubta karaijeiltojwen > aikaan Karaokeiltojen aikaan jopa

Artikkelissa toki viitataan

Artikkelissa toki viitataan "asukaskyselyihin", varmuuden vuoksi vielä monikossa, vaikka itse kyllä epäilen, mahtaako yhden alueen asukkaille tehty useampia asukaskyselyitä sitten vuoden 2010, jolloin yhteisöllisyys Suvelassa oli kyselyn mukaan selvästi muuta Espoota alhaisempaa. Huolimatta siitä, vaikka yhteisöllisyys todella olisikin parantunut vajaassa kolmessa vuodessa, ei se todellakaan yksin riittäisi selättämään koko alueen huonoa mainetta. Kerrot asuneesi Suvelassa vuosina 1996 - 2003. Siitä on nyt 10 - 17 vuotta aikaa. Kokemuksesi niiltä vuosilta eivät suoranaisesti liity tähän päivään, jos vajaan kolmen vuoden takainen kyselykin on sinun mielestäsi esihistoriaa. Esimerkiksi vuodesta 2003, jolloin muutit pois Suvelasta, vieraskielisten asukkaiden osuus oli yli kaksinkertaistunut vuoteen 2010 mennessä, jolloin lähes joka neljäs suvelalainen puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Ken tietää, kuinka paljon sekin lukema on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana. En kiistä, etteivätkö Suvelassa asuvat tuttusi olisi "ihan tyytyväisiä" asuinpaikkaansa. Varmasti moni hengaa ihan tyytyväisenä myös Kontulan ostarilla tai Itiksen Tallinnanaukiolla.

Tällaisten

Tällaisten ilmaisjakelulehtien artikkelit kannattaa jättää omaan arvoonsa. Tässäkin artikkelissa yritetään herätellä asuntoyhtiöitä kimppaantumaan ja teettämään remontteja ryhmäkorjaushankkeina. Maallikosta tuntuu varmaankin hyvältä idealta. Ryhmäkorjaushankkeissa on se ajatus, että hankkeista tehdään niin valtavan kokoisia että tarjoajina on enää suurimmat rakennusliikkeet ( esim. YIT, Skansa ja NCC ). Sen jälkeen yksittäinen asuntoyhtiö on enää maksajan roolissa.

Nyt en kyllä ymmärrä mikä

Nyt en kyllä ymmärrä mikä siinä ryhmäkorjauksessa muka on niin pahaa? Jos taloyhtiöt voi siten säästää rahaa, niin hyvähän se vain on. Sillon rahaa jää muihinkin ylläpito- ja korjaustöihin runsaammin. Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa on vain hyvä, jos yhdessä saadaan remontti hoidettia halvemmalla kuin tksinään. Ja jos tälläisillä yhteisillä hankkeilla saadaan luotua yhteisöllisyyttä ja iouttua yhteistyötä, niin sehän on aivan loistavaa. En myöskään ymmärrä miksi ryhmäkorjaus tarkottaisi, että vain suurimmat firmat olisi kelvollisia remontin tekijöiksi. Eihän niitä taloja tarvitse kaikkia samanaikaisesti korjata, vaan putkiremppa voidaan tehdä vaiheittain talo talolta. Hyvä esimerkki on Laaksolahteen kuuluvan Lähderannan putkiremontti, joka alkoi vuosi sitten keväällä ja on vieläkin menossa. Lähderannan kaikki asuintalot on saman asuntoyhtiön omistuksessa. Lähderannassa on 9 kerrostaloa ja 15 rivitaloa. Yksi kerrostaloista on vasta rakenteilla, muut on rakennettu 60-luvulla. 60-luvulla valmistuneisiin taloihin ollaan kaikkiin tekemässä putkiremontti, osaan taloista se on jo tehty, osassa tehdään remonttia ja osaan se on tulossa. Eli remonttiprojekti koskee yhteensä 23 taloa. Remppa tehdään siis vaiheittain. Remonttia ei tee mikään mainitsemistasi firmoista. Eli Lähderannassa taloyhtiö teettää isoa putkiremonttia, samanaikasesti ollaan rakentamassa uutta kerrostaloa. Eli jos moinen onnistuu Lähderannassa, en ymmärrä miksi se ei onnistuisi muuallakin, etenkin jos taloyhtiöt tekee keskenään yhteistyötä rempan suhteen.

Sanoit aivan oikein, jos

Sanoit aivan oikein, jos taloyhtiö voi siten säästää rahaa. Kukaan ei teoriassa tiedä oikeaa hintaa, oikea hinta saadaan kun järjestetään rehellinen kilpailutus. Pääkaupunkiseudulla on toistakymmentä keskisuurta rakennusliikettä jotka pystyvät viemään tällaisen remontin laadukkaasti lävitse. Mutta jos alkutilanteessa järjestetään ryhmärakennushanke urakkasummaltaan niin suureksi, että se karsii pois juuri nämä keskisuuret tarjoajat. Keskisuuret rakennusliikkeet pystyvät helposti tarjoamaan urakoita 10 milj. euroon saakka. Tällainen ryhmärakennushanke paisuu nopeasti yli kahdenkymmenen miljoonan euron. Silloin ei ole tarjoajia enää kuin minun edellä mainitsemani liikeet ja pari muuta. En ihan luottasi näiden isojen liikeiden rehellisyyteen tarjota urakkaa tiukilla hinnoilla. Heillä on paremmat mahdollisuudet järjestellä keskenään tarjoushintoja, kuin mainitsemillani keskisuurilla liikeillä. En epäile etteikö tuollainen Lähderannan tyyppinen ryhmärakentaminen onnistune Suvelassakin, mutta sitä epäilen että se olisi yksittäiselle taloyhtiölle kannattavaa.

Suvelaa ei pelasta mikään muu

Suvelaa ei pelasta mikään muu kun talot nurin ja uusi alue tilalle.On se vaan synkkä alue nykymuodossa.

 Mittarit ovat pääosin

 Mittarit ovat pääosin kunnossa verrattuna eräisiin Helsingin ja Vantaan lähiöihin. niin onhan suvelassa asiat paremmin kuin vaikkapa syyriassa. on se niin vaikeeta vaikka tiedetään ongelman syyt.

Todellisuudessa Suvela on

Todellisuudessa Suvela on mainettaan paljon parempi. Kannattaisi suvelan moittijoiden käydä alkuun retkeilemässä vaikkapa Kontulan ostarilla tai Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla.

Itse vuosia Suvelassa

Itse vuosia Suvelassa asuneena olen aivan samaa mieltä. Suvela on huomattavasti mainettaan pahempi. Olen myös samaa mieltä siitä, että Itäkeskus ja Kontula ovat paljon pahempia. Suvelassa en ole koskaan tuntenut oloani turvattomaksi, mutta kontulasta ja itäkeskuksesta en voi sanoa samaa ainakaan yöaikaan, onneksi siellä tulee liikuttua hyvin harvoin. Ja on sitä ongelmalähiöitä muuallakin ollut. Esimerkiksi Lahden Liipola on hyvä esiimerkki alueesta, joka oli aikanaan aika hurjaa aluetta, mutta on sittemmin rauhottunut eikäö ole enää mikään ongelma-alue. Itse asuin Liipolassa ylä-asteen puoliväliin asti, ja voin sanoa että touhu Liipolassa oli sillon aika hmm "tylyä". Mustalaiset heilui puukkojen kanssa, leikkikentällä käytiin tulitaistekluja, vuokratalojen ja omistusasyntotalojen nuorten välillä leimahteli "sotia" ja muuta vastaavaa. Nyt Liipolakin on ollut jo kauan ihan rauhallinen.,

On siellä hyvät lähipalvelut

On siellä hyvät lähipalvelut jos jotain hyvää haluaa etsiä. Minä en siellä asu mutta usein käyn Alepassa ostoksilla.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu