Mainos: Helsingin seudun kauppakamari

Investoinneilla merkittäviä ilmastotekoja

Matkalla kohti hiilineutraalia Suomea tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja ajattelua. Kaukolämpö on yksi trendin harjalla olevista aloista, jonka kehittämiseen panostetaan Espoossa voimakkaasti.

Sorsa-aiheinen muraali kuvittaa Suomenojalla olevaa lämpöakkua. Se maalattiin viime kesänä toisen hiilivoimayksikön sulkemisen yhteydessä muistuttamaan puhdistuvasta kaukolämmöstä. Jäljelle jäänyt hiiliyksikkö tuottaa energiaa lähinnä kovien pakkaspäivien lyhytaikaiseen tarpeeseen ja suljetaan viimeistään vuonna 2025, kertoo Fortumin Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnasta vastaava johtaja, Timo Piispa.

Mainos | Fortum sulki viime kesänä lopullisesti toisen kivihiilivoimalansa Suomenojalla. Se on konkreettinen etappi Espoo Clean Heat -projektissa, jonka välitavoitteena on kivihiilestä luopuminen viimeistään vuonna 2025 Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkossa.

Fortumin päätös merkitsee samalla vahvaa panostusta uusien puhtaiden lämpöenergiaratkaisujen innovointiin ja käyttöönottoon Espoossa. Koska kaukolämpöjärjestelmä nähdään palveluna, sitä kehitetään jatkuvasti.

– Kaukolämpöjärjestelmä on vähän kuin julkinen liikenne: se on helppo, toimintavarma ratkaisu, jossa palvelun käyttäjän ei tarvitse ostaa kalustoa itselleen, kertoo Fortumin lämmitysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa.

Myös ylläpito- ja korvauskustannukset, kehittäminen ja riskit ovat kaukolämpöpalvelun tarjoajalla. Rikkoutumisen tai poikkeuksellisten kuormituspiikkien aikana Fortum hoitaa energian saatavuuden varajärjestelmien avulla ja varmistaa, että lämpöä on aina saatavilla. Lisäksi kaikki puhtaan lämmön tuottajat ovat jo vuodesta 2018 alkaen voineet myydä ylimääräistä lämpöään kaukolämmöksi.

– Yksittäisen taloyhtiön ei tarvitse investoida varajärjestelmään, kuten oman maalämpöpumpun kanssa. Se on etu taloyhtiölle, vinkkaa Piispa.

Investoinneilla kohti puhtaampaa energiantuotantoa

Se millä lämmitämme kiinteistöjä on olennaista, sillä jokaisen suomalaisen energiankäyttöön liittyvistä päästöistä noin puolet tulee lämmitykseen kuluvasta energiasta.

-Jatkuva kehittäminen ja energiaratkaisuihin investoiminen on tärkeää hiilineutraaliuteen pyrittäessä, toteaa Piispa.

Fortumilla investointikohteita on useita: yksi on kesällä Suomenojan voimalaitoksella käynnistyvä kolmas jäteveden hukkalämpöjä hyödyntävä lämpöpumppuyksikkö. Se ottaa talteen entistä enemmän jäteveden hukkalämpöä ja syöttää sitä kaukolämpöjärjestelmään. Lisäksi Vermoon Espooseen rakennetaan Suomen suurinta kaukolämpöverkkoon liitettävää ilma-vesilämpöpumppulaitosta.

Datakeskusten hukkalämmöt talteen

Tärkeä Espoon kaupungin ja Fortumin yhteinen kehityshanke on uuden datakeskuksen perustaminen ja sen hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämpöverkossa. Tavoitteena sekä Espoossa että Kirkkonummella on merkittävän kokoisten konesalien rakentaminen kaukolämpöverkon läheisyyteen.

Tämä todennäköisesti merkitsisi suorina investointeina miljardeja euroja, työllistäisi hankkeen eri vaiheissa lähes 2 000 henkilöä ja loisi yhteistyötä suomalaisten oppilaitosten kanssa.

Toteutuessaan yhdestä isosta datakeskuksesta saataisiin talteen hukkalämpöä noin kolmanneksen verran koko Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen-alueen kaukolämmön tarpeesta. Se vastaisi hiilinieluna metsäalaa, joka on noin 10-20 prosenttia koko Uudenmaan alueesta.

– Hanke on uraauurtava, sillä datakeskusten hukkalämpöjä ei kierrätetä vastaavassa määrässä missään maailmalla, kertoo Piispa silminnähden innostuneena.

Yhteinen tavoite isoissa investoinneissa vie eteenpäin

Espoon tavoin Vantaalla panostetaan vahvasti innovointiin ja kehittämiseen. Polulla hiilineutraaliin tulevaisuuteen ei jäädä pyörittämään ideoita paperilla, vaan tuumasta toimeen käydään ripeästi.

Suunnitteilla on muun muassa maanalainen kausivarasto ja Vantaan Energian jätevoimalaa laajennetaan, jotta pääkaupunkiseudun kodit ja yritykset lämpenisivät mahdollisimman päästöttömästi. Ketterä innovatiivisuus vaatii kuitenkin yhteistyötä ja poliittisten päättäjien tukea.

– Kuusikonmäen lähes 100 miljoonan euron kausivarastohankkeeseen olemme hakeneet tukea EU:n innovaatiorahastosta. Vantaan kaupungin tukikirje hankkeelle on yksi tärkeä osa tuen saamisen edistämistä, iloitsee Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

Hankkeessa valmistellaan lämpövarastoa, jonne voidaan säilöä kesäaikana tarpeetonta lämpöä talven pakkaskaudella hyödynnettäväksi. Se on tärkeä osa fossiiliton Vantaa2026-hanketta ja mahdollistaa luopumisen maakaasusta, jota vielä nykyisin käytetään lämmitystarpeen ollessa suuri.

– Nopea eteneminen ei olisi mahdollista ilman kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja muiden kaupungin toimijoiden tukea, kiittelee Toivonen.

Innovatiivisin harppauksin kohti fossiilittomuutta

Yksi teknologinen harppaus liittyy geotermiseen energiantuotantoon. Otaniemeen rakentuu maailman syvin geoterminen lämpökaivo, joka hyödyntää syvällä maaperässä olevaa lämpöä. Yli kuuden kilometrin syyteen poratut lämpökaivot lämmittävät veden noin 100 celsiusasteeseen, jonka jälkeen energia siirretään kaukolämpöverkkoon.

Vantaan Varistoon tuleva maalämpölaitos on puolestaan ensimmäinen kaukolämpöverkkoon liitettävä Suomessa. Keväällä valmistuvan laitoksen myötä ja 600 km pitkän verkoston kautta vantaalaiset taloyhtiöt voivat lämmittää kiinteistöjään maalämmöllä, ilman omia laiteinvestointeja. Myös energian myynti järjestelmään tulee mahdolliseksi.

Vauhti on kova, mutta tahtotila hiilineutraalin energiatuotannon puolesta on vielä kovempi. Sen puolesta ollaan valmiita kehittämään toimintaa ja ottamaan myös hallittuja teknologiariskejä.

– Ilmastonmuutos ei odota, miksi energiayhtiö odottaisi! On edettävä niin nopeasti kuin mahdollista, kiteyttää Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen pohtiessaan mistä energiayhtiöiden ketteryys ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kumpuaa.

Helsingin seudun kauppakamari

Juttusarjassa nostetaan kuntavaalien alla esille yritysten merkitystä kilpailukyvylle ja kasvulle.

Kuntien tulevan roolin on rakennuttava entistä vahvemmin elinvoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisen varaan.

Alueiden hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen.

Lue lisää Helsingin seudun kauppakamarista täältä ja tutustu vaikuttamistyöhön täältä.

Helsingin seudun kauppakamarin lehti