Ne, jotka ovat nähneet Circus Ronaldon esityksiä Espoossa aiemmin, eivät niitä hevin unohda. Belgialaissirkus kiertää jo seitsemännen sukupolven voimin. Sono io? (Olenko se minä?) -esitykset Tapiolassa ensi viikolla vain kolmen näytöksen verran.
Mainos | Ensimmäisen kerran Circus Ronaldo vieraili Espoon Kaupunginteatterissa tasan kymmenen vuotta sitten, vuonna 2003 esityksellään Fili. Silloin esityksen liput myytiin parissa tunnissa loppuun. Espooseen, Tapiolan kulttuurikeskuksen eteen telttansa pystyttänyt belgialainen teatterisirkus osoittautui siis täysosumaksi. Jonglöörit, fakiirit ja trapetsitaiteilijat kuvasivat commedia dell'arten hengessä teatteriesitystä, jossa kaikki menee pieleen. Tässä teoksessa mukana oli jo Pepijn Ronaldo, 3-vuotiaana kiitoksissa lavalla heittämässä kärrynpyörää. Nyt hän esiintyy isänsä kanssa uudessa Sono io:ssa.
Ryhmä kutsuttiinkin vierailulle jo heti seuraavana vuonna 2004 teoksellaan La Cucina dell’Arte. Esitys sijoittui pizzeriaan ja siinä nähtiinkin muun muassa pizzaleipurin housut tulessa ja muuta vallatonta törmäilyä. Silloin ryhmästä vierailulla oli kaksi esiintyjää, veljekset David ja Danny Ronaldo, joista jälkimmäinen nähdään uusimmankin vierailun pääosassa. Kolmas vierailu Circenses oli vuonna 2010. Neljäs ja viimeisin 2013 nimeltään Amortale.
Oli siis jo aika saada tämä rakastettu sirkusryhmä takaisin Espooseen. Circus Ronaldo palaa Louhisaliin, nyt isän ja pojan suhdetta käsittelevällä koskettavalla esityksellä. Unohtamatta kuitenkaan maailmanluokan klovneriaa.
Yhtä aikaa sirkusta ja teatteria
Circus Ronaldon esitykset näyttävät sirkukselta, mutta ovat pikemminkin taitavasti näyteltyä sirkusta. Esiintyjät ovat yhtä aikaa näyttelijöitä, jonglöörejä, muusikoita ja klovneja. Ryhmä tuottaa commedia dell'arten pohjalta omintakeista estraditaidetta.
Sirkusteatteri on periytynyt sukupolvelta toiselle 1800-luvun puolivälistä saakka, jolloin 15-vuotias Adolf Peter Vandenberghe karkasi kotoaan ja liittyi sirkukseen. Hänestä tuli yksi aikansa parhaista akrobaateista.
1900-luvun alusta 1930-luvulle ryhmä käytti nimeä Volkstheater Vandenberghe. 1950-luvulla nimi muutettiin Ronaldoksi ja ohjelmiston painopiste vaihtui sirkuksesta varieteehen. Sirkusteatteriksi Ronaldo on kehittynyt viime vuosikymmeninä veljesten Danny ja David Ronaldon aikana. Tunnustusta ryhmä sai odottaa pitkään, mutta viimeisen parin kymmenen vuoden ajan sen maine on tunnustettu Belgian lisäksi joka puolella Eurooppaa ja se on jatkanut yleisön riemastuttamista kaikkien näiden vuosien ajan.
Silmukoita sukupolvien ketjussa
Belgialaisen Circus Ronaldon juuret ulottuvat syvälle: Danny edustaa sen kuudetta, ja Pepijn jo seitsemättä, sirkussukupolvea. Seitsemän on erityinen numero ja miehet muistavat esi-isiään: ’Sono io?’ (Olenko se minä?).
Danny Ronaldo ja Pepijn Ronaldo, isä ja poika, esiintymässä yhdessä. Jaettu intohimo musiikkiin ja temppuihin sitoo heitä yhteen. Sen avulla miehet onnistuvat rakentamaan sillan, joka yhdistää eroista huolimatta ja voimistaa samankaltaisuutta. Isä takertuu kuitenkin menneeseen ja etsii epätoivoisesti ikiaikaista, jo haalistunutta, ekstaasin tunnetta. Poika puolestaan yrittää sovitella vanhaa, isänsä luomaa sirkusta suuren maailman mittakaavaan.
Esitys kertoo kahdesta ihmisestä, jotka näkevät toisensa ja tukevat toisiaan, mutta samanaikaisesti kumpikin kaivaa maata toisen jalkojen alta. Isä on ylpeä pojastaan ja haluaa esitellä häntä kaikille, mutta luo tahtomattaan varjon pojan ylle. Valokeilaan haluaakin isä itse.
Danny Ronaldo
Esitys sai ensi-iltansa 16.7.2021 Ghentissä ja vuonna 2022 se sai parhaan esityksen palkinnon Theaterfestivalilla Belgiassa.
