Viime aikoina on julkistettu useampia tilastoja ja kyselyjä, joissa Espoo on pärjännyt hyvin verrattuna muihin isompiin kaupunkeihin.
Esimerkiksi 21 suurimman kaupungin listauksessa Espoon kilpailukyky arvioitiin parhaaksi. Listauksen tehnyt MDI Finland käytti vertailussaan muuttujina muun muassa väestönlisäystä, avoimen sektorin työpaikkoja, työllisyys- ja työttömyysastetta, yrityskantaa, kunnallisverotettavia tuloja, huoltosuhdetta, koulutustasoa ja valmistuneiden asuntojen määrää. Seuraavat sijat veivät Helsinki ja Vantaa.
Osaltaan listauksessa näkyvät Espoon väestönkasvu ja asuntorakentamisen kehitys. Espoossa valmistui viime vuonna ennätykselliset 4 300 asuntoa. Väestönkasvu oli vuonna 2019 niin ikään ennätyksellinen, 6 099 asukasta.
Eikä pääkaupunkiseudun vetovoima näytä Tilastokeskuksen alkuvuoden ennakkotietojen perusteella hiipuneen. Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettu väestönlisäys oli tammi-maaliskuussa 3 075 henkeä. Vantaan osuus oli 1 272, Helsingin 1 012 ja Espoon 791. Kolmen muun ns. kuusikkokaupungin yhteenlaskettu väestönlisäys oli samaan aikaan 865. Tästä Tampereen osuus oli 551, Oulun 292 ja Turun 22.
Vaikka pääkaupunkiseutu vetää eniten väkeä, niin Taloustutkimuksen tuoreessa kyselyssä suosituin muuttokohde oli Tampere. Seuraavina tulivat toki Helsinki ja Espoo. Sen sijaan Vantaa ei mahtunut kymmenen kärkeen. Tässä näkyy kyselyjen ja arkitodellisuuden ero, sillä silti Vantaa kasvoi eniten.
Vaikka tilastot kertovat aina menneestä, väestönkasvu on yhä läsnä ja asettaa isoja haasteita pääkaupunkiseudun kunnille. Palveluja on tuotettava kasvavalle väestölle, ja samaan aikaan esimerkiksi Espoo on arvioinut menettävänsä koronakriisin takia 100 miljoonaa euroa verotuloja.
Ennen säästöpäätöksiä Espoo odottaa lisätietoa valtion kunnille lupaamasta koronatukipaketista. Helppoja päätöksiä ei silti ole luvassa, epämiellyttäviä sitäkin enemmän.
Kirjoittaja on Länsiväylän vastaava päätoimittaja