Mielipide: Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä tehdään hoitotoimenpiteitä

Kari Vikanti puheenjohtaja Vanhankartanon kalastuskunta Gammelgård fiskelag

Riikka Pakarinen ja Aili Pesonen vaativat tällä palstalla (LV 3.6.) toimia Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostamiseksi.

Kummallakin järvellä on nytkin menossa hoitotoimenpiteitä. Hapetusta on tehty vuosikymmeniä, kasvustoa on poistettu useampaan otteeseen, osakunnan toimesta ja kaupungin ja osakaskunnan yhteistoimin.

Paikalliset viljelijät ovat mukana järven hoidossa huolehtien suojavyöhykkeistä sekä antaen siihen aikaansa, kalustoaan ja työtään.

Hoitosuunnitelmaa varten tehdyt tutkimukset tehtiin kesänä, jolloin ei satanut juuri lainkaan ja virtaamat puroissa olivat niin pieniä, että joistain puroista ei saatu mitään lukemia. Kaikkien hulevesiviemäreiden purkuaukkoja ei pystytty paikantamaan, kun niissä ei ollut virtaamaa.

Tutkimusten mukaan suurin kuormitus tulee Hämeenkylänpuron ja Vanhankartanonpuron kautta. Hämeenkylänpuron latvavesillä on surullisen kuuluisa Vantaan golfkenttä, jonne ajettiin miljoonia kuutioita maata. Näistä syntyneet huuhtoumat tulivat Pitkäjärveen. Pitkäjärvessä on viime vuosina ollut pitkäkestoisia tulvia, joissa tulvavedet ovat ulottuneet jopa satojen metrien verran maalle. Niistä on tullut mittavia huuhtoumia. Toisina aikoina on ollut pitkiä hellejaksoja, jotka ovat lämmittäneet veden niin että syanobakteerien määrät ovat räjähdysmäisesti kasvaneet. Kumpaankaan näistä ei voida vaikuttaa hoitotoimilla.

Kunnostussuunnitelmaa tehdessä päätettiin että kesäaikainen hapetus lopetetaan, koska se saattaa olla jopa haitallista. Nuottausta järvellä on yritetty pariin otteeseen ja siitä on luovuttu rysien repeytyessä pohjan romuihin. Vuosien valikoivalla hoitokalastuksella on saatu kalaston rakenne kohti ideaalia ja pilkkijät ovat palanneet järvelle. Olemme käyneet viime päivinä keskusteluja Ympäristökeskuksen limnologin ja hoitokalastajan kanssa, ja koska rysäpyynnin saalismäärät eivät enää ole läheskään riittäviä, kokeilemme hoitokalastuksen kohdentamista suutareihin näiden kutuaikana. Runsaalla suutareiden määrällä on huomattavan haitallinen vaikutus järven tilaan, koska suutarit tonkivat pohjaa ja pöyhivät sieltä ravinteita. Kasvuston vähentämisestä ja umpeen kasvamisesta myös Vantaan päässä on käyty paljon tuloksettomia keskusteluja.

Pakarisen ja Pesosen vaatimus sisältääkin yhden ongelman: kuinka aloittaa jotakin mikä on täydessä vauhdissa ja mikä on ollut käynnissä vuosikymmeniä?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu