Tällaista on meno Nupurintiellä. Pyöräilen turvaviiri ulos sojottaen. Auto tulee takaa, mietin, tuleeko lujaa ja väistääkö? Pelottaa!
Auto viilettää 50/60 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella reipasta ylinopeutta ohittaen minut turvaviiriä hipoen. Katsoo takapeilistä ja harmittelee, että jäi se piru vielä pystyyn.
Kirjoitin Espoon kaupungin sivuille Nupurintien vaarallisuudesta kevyelle liikenteelle.
Vastaus oli tyly: Käytä turvaviiriä. Ei taida vastaaja olla liikuntapuolta harrastava henkilö.
Kirkkonummen Sanomissa (10.5.) oli hyvä Leena Piipan kirjoitus siitä, miten pyöräilijä tulisi huomioida liikenteessä. Siinä ohjeistettiin muun muassa seuraavasti: Ohita pyöräilijä vain, kun se on turvallista. Muista riittävä turvaväli ennen ja jälkeen ohituksen.
Pidä reilu turvaväli sivusuunnassa. Pelkkä ilmavirta voi saada pyörän heittelehtimään.
Turvallisinta ja selkeintä on ohittaa siirtymällä kokonaan vastaantulevien kaistalle.
Eivätpä ole ohjeet kyllä menneet perille ainakaan kovasti liikennöidyllä Nupurintiellä. Artikkelissa kerrottiin myös kiusaajista, joihin ikävä kyllä törmää Nupurintielläkin. Eli ohitetaan kovaa ja mahdollisimman läheltä tahallisesti. Näinkö kävi Töölössä, jossa pyöräilijä kuoli?
Suurimmalla osalla Nupurintiellä autoilevista ei ole lainkaan ymmärrystä liikennesäännöistä, puhumattakaan, miten liikenteessä turvataan muut liikkujat itsensä lisäksi. Poikkeuksena on osa ammattiautoilijoista, jotka ymmärtävät autonsa aiheuttaman ilmavirran vaikutuksen pyöräilijään ja kävelijään. Ikävä kyllä tässäkin poikkeus vahvistaa säännön ja esiintyy myös täysin piittaamattomia ammattiautoilijoita.
Moni autoilija puhuu kännykässä tai viestittelee ajaessaan. Sehän tietysti on ymmärrettävää, koska kyllähän se on ihan pakko heti vastata puheluun tai tekstiviestiin, kun matkaa määränpäähän on vielä ainakin viisi minuuttia.
Pyöräilijöiden ja lenkkeilijöiden suuri toive on, että te autoilevat otatte meidät huomioon ja ohitatte meidät turvallisesti. Emme ole liikenteessä teitä kiusataksemme.