Pia Kauma tarjoaa tällä palstalla 8. heinäkuuta julkaistussa kirjoituksessaan toimenpiteitä sähkönsiirtohintojen hillitsemiseksi lain vaatimaa toimitusvarmuutta heikentämättä. Aiheesta puhutaan usein tunnevetoisesti, minkä vuoksi on tärkeää tuoda esiin muutama tosiasia keskustelun tueksi.
Suomessa on 77 siirtoyhtiötä, jotka toimivat keskenään hyvin erilaisissa olosuhteissa. Energiaviraston käyttämä valvontamalli arvioi kaikkia yhtiöitä tasapuolisesti ja kannustaa yhtiöitä toimimaan kustannustehokkaasti monivuotisissa valvontajaksoissa. Ehdotukset nykymallin parantamiseksi kohdistuvat usein yksittäisiin vuosiin, kun toimintaa tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä.
Sähkölaskua katsoessa kannattaa huomioida sähkö- ja arvonlisäveron osuus. Keskimäärin laskusta kolmannes kuluu veroihin, kolmannes energiaan ja kolmannes siirtoon. Lisäksi, sähkönsiirron hinta ei nouse vuosittain Kauman mainitsemat 15 prosenttia. Esimerkiksi Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa toimivan Caruna Espoo Oy:n hinnat ovat pysyneet ennallaan keväästä 2017 ja on maan halvimpia siirtoyhtiöitä.
Sähköverkon rakentamisessa ja ylläpidossa huomioimme kustannustehokkuuden, alueen ympäristön ja asiakkaidemme tarpeet. Kehitys voi näkyä ilmajohtojen uusimisena, maakaapelointina tai Suurpellon kaltaisissa kasvukeskuksissa sähköasemana. Uudet tekniset ratkaisut, kuten isot sähköakut, voivat olla paras ratkaisu harvaan asutuilla alueilla. Verkon toimivuutta parannetaan myös verkostoautomaatiota lisäämällä.
Nopein keino sähkönjakelun kustannusten hillitsemiseksi toimitusvarmuudesta tinkimättä on alentaa sähköveroa. Nykyisen lainsäädännön mukaan kaava-alueella sähköt pitää pystyä palauttamaan asiakkaille myrskytilanteissa alle 6 tunnissa ja kaava-alueen ulkopuolella alle 36 tunnissa. Vaikka nyt ovat kesäkelit, niin on hyvä muistaa, että puolitoista vuorokautta ilman sähköä tammikuun pakkasilla on pitkä aika.
Jyrki Tammivuori
varatoimitus- ja talousjohtaja
Caruna Espoo Oy