Perusopetuksen syyslukukausi alkaa Espoossa parin viikon kuluttua. Uuteen lukuvuoteen lähdetään nyt odotustilassa. Onko syksyn kouluarki jotain koronakuukausia edeltäneen ajan ja keväisen lähiopetusjakson välimaastosta?
Asiantuntijat ovat – edelleen – ainakin kahta mieltä siitä, millaiseksi koronatilanne Suomessa syksyä kohti mentäessä kehittyy. Viime viikolla kolme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijaa sanoi Talouselämässä, että syksyllä Suomessa nähdään toinen korona-aalto. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila puolestaan arvioi samalle lehdelle, että ” tällä hetkellä näyttää enemmänkin siltä, että tällaisia tautiryppäitä esiintyy”.
Yhteiskunnan toimintoja on avattu koko ajan enemmän. Aikuisten osalta katukuvassa on kesän aikana näkynyt selvää herpaantumista etäisyyksien pitämisessä. Lapset ja nuoret ovat puolestaan kesällä palanneet esimerkiksi urheilukentille harjoittelemaan ja kilpailemaan.
Jos syksyllä joudutaan jossain vaiheessa palaamaan osin tai kokonaan etäopetukseen, niin se tehdään paremmin valmistautuneena. Kevättalvella koulut ja opettajat olivat uuden edessä, nyt pohjalla on parin kuukauden kokemus hyvistä ja huonoista käytännöistä. Ja kyselyt kevään etäopetusjaksosta kertovat, että valtaosa huoltajista ja oppilaista katsoi koulun onnistuneen etäopetuksen toteuttamisessa. Espoossa arvosana oli kahdeksan asteikolla 0–10.
Vanhempien tukea tarvittiin keväällä selvästi enemmän kuin perinteisessä koulunkäynnissä, joten perheen ja kodin tilanne tuotti eroja lasten välille. Etätöitä tehneet vanhemmat pystyivät auttamaan koululaisiaan päivän aikana. Venyvätkö he samaan uudestaan, jos tilanne sitä vaatii syksyllä? Kevään poikkeusoloissa osa fyysisesti työpaikallaan töitä tehneistä vanhemmista taas jatkoi kotiin tullessaan etäkoulupäivän paikkaamista. Sitten olivat ne, jotka jäivät ilman lähiapua niin päivällä kuin illallakin.
Mikko Heino
Kirjoittaja on Länsiväylän vastaava päätoimittaja.
mikko.heino@media.fi