Mielipide: Pientalokaavoilla voidaan vastata monien ihmisten toiveisiin

Kirjoittaja pitää hyvänä sitä, että Espooseen kaavoitetaan pientaloalueita. Kuvassa Säterin aluetta Leppävaarassa. Minna Airamaa

Olavi Tupamäki, DI

Espoon pientalokaavoista (LV 8.7.) tulevat mieleeni ensimmäiset asuntomessut, jotka pidettiin Tuusulan Lahelassa 1970. Messutalot olivat omakotitaloja, ja siellä oli muun muassa ensimmäinen ja viimeiseksikin jäänyt muovitalo. Siihen aikaan Espoossa pientaloja rakennettiin poikkeusluvilla.

Messuilla pidettiin myös päätöksentekijöiden paneeli. Puhetta johti Antero Salmenkivi, joka oli Espoon suurkauppalan valtuuston puheenjohtaja. Kysyin häneltä, miksi Espoossa ei ole ainoatakaan pientalokaavaa. Hänen vastauksensa kuului: ”Kun virkamiehet eivät kaavoita”. Onneksi nyt Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavassa annetaan tilaa ihmisten toiveille. Haluaahan kaikkien tutkimusten mukaan yli kaksi kolmasosaa kansalaisista, myös nuorista, asua omistusasunnoissa ja suuri osa omakotitaloissa.

Entäpä ympäristövaikutukset? Aalto-yliopiston viisi vuotta sitten julkistaman tutkimuksen mukaan asumisen hiilijalanjälki on pienimmillään pientaloalueilla. Samaa asiaa jo aikaisemmin tutkinut Jukka Heinonen summaa väitöskirjassaan, että ”vaikka aluerakenteen tiiviydellä saattaa olla hyviä puolia, niin ilmastonmuutoksen suhteen tämä ei ole riittävä eikä edes merkittävä tekijä, eikä sen pitäisi ohjata kaupunkien hiilijohtamista.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu