Uutispäällikkö Minna Airamaa ilmaisee pääkirjoituksessaan kuntalaisten huolia Espoon kasvukivuista ja kysyy, miten ja minne Espoon yli 3 000 uutta vuosittaista asuntoa toteutetaan niin, että Espoossa jo asuvat eivät kärsi liikaa.
Kestävässä kaupunkisuunnittelussa tavoite voidaan toki asettaa paljon korkeammalle kuin vain liian kärsimyksen ehkäisemiseen. Pyrkimyksenä on viihtyisä, ihmisen kokoinen, oikea kaupunki.
Täydennysrakentamisen yhteydessä voidaan parantaa lähipalveluita, kestävän liikenteen yhteyksiä ja kaupunkiviheralueita. Tiiviimmässä kaupungissa suosikkikampaaja ja lähikoulu löytyvät todennäköisemmin kuin Nurmijärven takamailla sujuvasti kävely- tai pyöräilyetäisyydeltä. Varsinkin pyöräilyväylien laadussa Espoolla on tosin vielä paljon kehittämisen varaa.
Raiteidenkin varsilla on tarvetta ja tilaa myös luontoympäristölle. Viherrakentamisen keinoilla luonnon monimuotoisuutta voidaan vaalia, jopa lisätä myös tiiviissä kaupungissa. Tulevaisuudessa näemme kaupunkialueella yhä enemmän viherkattoja, viherseiniä ja kaupunkiniittyjä.
Puut koetaan syystäkin miellyttävinä luonnossa, katujen varsilla ja rakennusmateriaalina. Puurakenteisista kaupunkipientaloista ja puukerrostaloista saadaan hyvä vaihtoehto betonitalojen nykyiselle ylivallalle, jos niin päätämme.
Eheytyvään kaupunkirakenteeseen kohdistuvia huolia voidaan lievittää myös osallistavalla kaupunkisuunnittelulla ja siinä Espoo on viime aikoina edistynyt varsin hyvin. Edelleen haasteena on, miten saadaan keski-ikäisten ohella myös nuoret mukaan. Voisiko digiosaamisestaankin tunnettu Espoo olla vielä rohkeammin mukana niissä medioissa, joita nuoret aktiivisimmin käyttävät?
Mikael Sorri , kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen (vihr.) , Espoo