Suomen suurimpien kaupunkien johto on jatkanut hallituksen esittämän sote-uudistuksen arvostelua. Viime viikolla maan kuuden suurimman kaupungin johtajat julkaisivat yhteisen kannanoton asiasta. Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun johtajien mukaan sote-esitys nykymuodossaan jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Kaupunkien johtajat pitävät kasvavan palvelutarpeen rahoittamista pienemmillä verotuloilla mahdottomana yhtälönä.
Sote-keskustelun yhteydessä on puhuttu myös muuttoliikkeen suunnan mahdollisesta muuttumisesta ja kaipuusta kaupungeista maalle rauhallisempaan elinympäristöön. Samansuuntaisia ajatuksia ilmeni myös Oikotien kyselytutkimuksessa, jonka vastaajista 60 prosenttia haikaili nykyistä asuinpaikkaansa kauemmas keskustasta ja asutuskeskuksista. Joka toinen vastaaja puolestaan uskoi muuttoliikkeen kääntyvän koronan takia poispäin keskusta-alueista.
Toiveet eivät ainakaan vielä näy tilastoissa. Muuttotutkija Timo Aro julkaisi viikonloppuna Twitterissä lukuja muuttoliikkeestä tämän vuoden tammi-syyskuussa. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Suomessa tehtiin 229 000 kuntien välistä muuttoa. Niistä 77 prosenttia suuntautui kaupunkimaisiin kuntiin, 13 prosenttia taajaan asuttuihin kuntiin ja 10 prosenttia maaseutumaisiin kuntiin.
Luvut ovat käytännössä samat kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana, ja Aro kutsuukin julkaisemiaan lukuja ”ripaukseksi reaaliterapiaa”.
Aika näyttää, kuinka moni lopulta muuttaa maalle ja kuinka pysyvä ja laaja ilmiö koronan sivutuotteena lisääntyneestä monipaikkaisesta työnteosta syntyy. Ne, joilla siihen on mahdollisuus, jakavat varmasti aiempaa enempää aikaansa kaupunki- ja vapaa-ajan asunnon välillä. Samaan aikaan kuitenkaan työ, opiskelu ja muut ihmisiä kaupunkeihin vetävät syyt eivät ole kadonneet mihinkään.
Mikko Heino
Kirjoittaja on Länsiväylän vastaava päätoimittaja