Mia Laiho ja Henrik Vuornos hyökkäävät Länsiväylän Areenalla sote-uudistusta ja keskustan Tommi Halkosaaren näkemyksiä vastaan. Ensinnäkin on muistutettava, että sote-uudistuksen loppuunsaattaminen 9 vaalikauden poliittisen tappelun sekä soutamisen ja huopaamisen jälkeen on lottovoitto joka ikiselle suomalaiselle kaupungille ja kunnalle. Epävarmuus, jossa sosiaali- ja terveyssektorilla on eletty viime vuodet ja vuosikymmenet on nakertanut kaupunkeja myös taloudellisesti.
Sote-uudistuksen ytimessä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Uudistuksen kautta haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä, myös Espoossa, on jonotusajoissa jo nyt huomattavia eroja.
Soten siirtyessä leveämmille hartioille myös investointitarpeet pienenevät, kun kunnan ei enää tarvitse tehdä soteen liittyviä investointeja. Espoon kohdalla vaikutusta tasoittanee myös jonkin verran se, että kaupungille jää sote-toiminnasta ihan rahanarvoisia kiinteistöjä, joita se voi myydä tai vuokrata.
Toisin kuin Vuornos ja Laiho väittävät, kaupungin mahdollisuudet koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoimapalveluiden kehittämiseen pysyvät entisellään. Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana.
Esiin nostettu valtionosuusriippuvaisuus on perspektiivikysymys: Espoo saa jatkossa suhteessa paljon valtionosuuksia, koska sillä on keskimääräistä enemmän koulutukseen ynnä muuhun liittyviä velvoitteita väestön ikärakenteesta johtuen.
Laiho ja Vuornos esittävät kirjoituksessa aiheellisesti huolensa espoolaisten lasten opetuksen turvaamisesta ja liikuntapaikkojen saatavuudesta. Minäkin olen tästä huolissani. Sen vuoksi olen kyseenalaistunut voimakkaasti ne kokoomuksen ajamat jätti-investoinnit niin metroihin kuin muihin mammuttimaisiin liikennehankkeisiin. Olen myös vaatinut, että määritellyistä investointikatoista pidetään kiinni. Kokoomuksen johdolla näin ei ole kuitenkaan käynyt. Espoo on velkaantunut, investoinnit jatkuvat katot paukkuen, veroprosenttia ei ole nostettu ja säästöpaineet näin ollen kohdistettu muun muassa sivistystoimeen. Ne ovat niitä arvovalintoja.
Riikka Pakarinen , keskustan vara-puheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, valtiovarainministerin erityisavustaja