Nuorten henkinen hyvinvointi on asetettava yhdeksi Espoon tärkeimmistä kehittämiskohteista. Korona-aika on entisestään lisännyt nuorten mielenterveyspalvelujen tarvetta – monella nuorella on ahdistus ja hätä.
Toivomme riittävää resursointia lasten ja nuorten lähipalveluihin, jotta jokainen saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Vanhempien on myös hyvä olla nuortensa saatavilla ja vaalia arkista keskusteluyhteyttä jälkikasvunsa kanssa. Silloin vanhemmat ehkä huomaavat myös sen, jos nuori tarvitsee ammatti-ihmisen tukea omaan elämäntilanteeseensa.
Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilashuoltohenkilökuntaa ei saa siirtää pois oppilaitosten yhteydestä. Terveydenhoitajien, kuraattorien, psykologien ja koululääkärien määrä suhteessa oppilaitoksen oppilaisiin ja opiskelijoihin tulee olla sillä tasolla, että edes joku asiantuntija pystyisi ottamaan nuoren omalle vastaanotolleen vaikka saman tien, jos nuoren tilanne sitä vaatii. Oireilevia nuoria on paljon ja he tarvitsevat tuekseen lisää heitä auttavia ammattilaisia.
Lisäksi nuorisopoliklinikka Nupoliin on saatava riittävät resurssit, jotta nuori saa sieltä nopeasti ja tarpeeksi pitkäkestoista keskusteluapua ensimmäisen vastaanottokerran jälkeen. Aikuistuttuaan nuoret välttyisivät asiantuntijalta toiselle ohjaamiselta ja oikean terapeutin etsimiseltä, jos Nupolin palvelut ulotetaan 25-vuotiaisiin saakka nykyisen 22 vuoden rajan sijaan.
Kaarina Järvenpää, lääkäri, kaupungin-valtuutettu (kd.); Auli Happonen, kuntohoitaja, varavaltuutettu (kd.); Tiina Hyttinen, oppilaanohjaaja, Hannu Laaksonen, lehtori; Mikko Kiuttu-Cerell, perheenisä, myyntipäällikkö