Pääkirjoitus: Kasvaako Espoo väärin?

Espoon väkiluku jatkaa kasvuaan, mutta onko kasvu sitä, mitä halutaan?

Länsiväylä kertoi syyskuussa, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 Espoon muista kunnista saama muuttovoitto on kääntynyt tappiolliseksi.

Espoosta muutetaan nyt enemmän muihin kuntiin kuin mitä muista kunnista muutetaan Espooseen. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 10 118 asukasta muutti Espoosta johonkin toiseen kuntaan. Määrä kasvoi edellisvuodesta yli 1 330:lla.

Muuttotappiokunta Espoo ei edelleenkään ole, sillä väkiluku kasvaa. Valtaosa – tuoreimpien tietojen mukaan yli 90 prosenttia – väestönlisäyksestä tulee kuitenkin vieraskielisten määrän kasvusta.

Mihin Espoosta sitten lähdetään? Viime vuosina muuttoautot ovat suunnanneet etenkin Kirkkonummelle ja muihin kehyskuntiin. Mukanaan muuttajat vievät yhä useammin hyvät tulonsa ja maksamansa verot.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä totesi Länsiväylässä jo syksyllä 2019, että Espoon verotulot eivät kasva entiseen malliin, vaikka väkiluku kasvaa. Hyviä veronmaksajia tulee Espooseen vähemmän kuin ennen.

Kun määränpäänä ovat kehyskunnat, on houkuttavaa ajatella, että muuton syynä ovat väljemmät neliöt. Syytä tilanteeseen onkin etsitty siitä, että Espoo kaavoittaa nyt kaupunkia, joka ei kiinnosta hyviä veronmaksajia. Raiteiden varsiin on Espoossa noussut viime vuosina valtavat määrät kerrostaloja, joihin rakennetut asunnot ovat yhä pienempiä. Esimerkiksi vuonna 2018 peräti 60 prosenttia valmistuneista asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita .

Korjausliikkeitä Espoo on jo ottanut muun muassa uudessa pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa, joka lupaa runsaasti uusia pientaloalueita. Ne eivät kuitenkaan valmistu hetkessä.

Espoossa onkin nyt syytä odottaa ensi vuoden väestötietoja jännityksellä. Jääkö kuluvan vuoden muuttotappio muihin kuntiin pysyväksi ilmiöksi, vai onko kyseessä poikkeuksellisen vuoden aiheuttama tilapäinen ilmiö?

Minna Airamaa

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.