PÄÄKIRJOITUS: Espoo on ongelma perussuomalaisille

Länsiväylän vt. päätoimittaja, paikallisjohtaja Karri Kannala. Arkisto/Päivi Tuovinen

Jo tässä vaiheessa lienee selvää, että perussuomalaiset on tulevan kevään kuntavaalien suurin voittaja suhteessa edellisiin vuoden 2017 kuntavaaleihin.

Vajaa neljä vuotta sitten puolue sai koko maan äänistä 8,8 prosenttia, missä oli 3,5 prosenttiyksikön pudotus edellisiin kuntavaaleihin. Äänisaalis riitti koko Suomessa 770 valtuustopaikkaan.

Kuntavaaleissa on kuitenkin syytä huomata, että koko maan ääniosuus ei kuitenkaan kerro suoraan puolueiden voimasuhteita saaduissa valtuustopaikoissa. Keskusta sai 2017 valtakunnallisesti vasta kolmanneksi suurimman kannatuksen, mutta ylivoimaisesti eniten (2824) valtuustopaikkaa. Vastaavasti valtakunnallisesti suurimman kannatuksen saanut kokoomus oli valtuustopaikkojen kautta laskettuna vasta kolmanneksi suurin 1490 paikallaan.

Vaalivoittoa juhlinut ja 12,5 prosentin ääniosuuden saanut vihreät jäi valtakunnallisesti paikkojen määrässä perussuomalaisten sekä vasemmistoliitonkin taakse 534 paikallaan. Suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla menestynyt vihreät voitti paikkoja siis juuri vallankäytön kannalta tärkeissä paikoissa ja nousi siten yhdeksi Suomen merkittävimmäksi kuntapuolueeksi.

Jos perussuomalaisten kannatus pysyy siis lähelläkään joulukuun kannatusmittausten tuloksia, tulee puolueen asema Suomen kuntapolitiikassa kasvamaan merkittävästi. Al-Hol, brexit, kotimaan heikentyvä työllisyystilanne ja monet muut kansainväliset ja kansalliset asiat eivät ainakaan heikennä perussuomalaisten asemaa, vaikka niihin ei kuntapolitiikan kautta voikaan vaikuttaa.

Viime kuntavaalien jälkeen kertaalleen jakautunut puolue menetti kuntavaalien kannalta kovia nimiään sinisiin (Soini, Terho, Niinistö, Lindström, Elo jne.) ja sittemmin kokonaan pois vaalikentiltä.

Perussuomalaisten kovin haaste onkin kenttäkoneiston toimivuus tai toimimattomuus sekä riittävän laadukas ehdokasasettelu. Puolueen kunnallistason toiminta ja sen järjestelmällisyys on merkittävästi kokoomusta, keskustaa ja demareita perässä – suurissa kaupungeissa myös vihreät menee heittämällä edelle. Ja vaikka puolue onnistuisi äänien valossa tämäkin ongelman taklaamaan, laukeaa se käsiin, kun pitäisi tehdä vaikuttavaa ja rationaalista kuntapolitiikkaa valtuustosalissa ja lautakunnissa.

Puolue tiedostaa ja myöntää ongelman. Sen kuntoon panemiseksi on myös tehty puoluejohdon toimesta paljon töitä, mutta aika loppuu auttamatta kesken ennen ensi kevättä ja vaalien jälkeistä vallanjakoa. Vaalivoittoa se ei kuitenkaan estä.

Espoossa perussuomalaisten tilanne on muuta maata heikompi – myös Helsinkiä, sillä siellä puolue saa vetoapua puheenjohtaja Jussi Halla-ahon pormestariehdokkuudesta, joka sekin tosin avittaa perussuomalaisia eniten keskustan äänten kahmimisessa Uudenmaan ulkopuolella.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Espoossa eniten ääniä perussuomalaisista saivat Timo Soini ja Simon Elo, muut tulivat todella kaukana perässä. Nyt vastaavia nimiä ei Espoossa perussuomalaisten listalta tule löytymään, joten on todennäköistä, että Espoo on suurista kaupungeista pahin kivi perussuomalaisten kengässä.

Karri Kannala

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.