Nuorten pahoinvointiin puuttuminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä käsiteltävistä asioista huhtikuun kuntavaaleissa. Nuorten pahoinvointi on näkynyt uutisoinnissa liittyen Koskelan teinisurmaan, lisääntyneeseen kouluväkivaltaan ja turvattomuutta aiheuttaviin nuorisojengeihin. Nuorten pahoinvointiin tarvitaan osin vanhoja käytäntöjä takaisin sekä uusia menetelmiä.
Esimerkiksi tässä Koskelan tapauksessa surmatun nuoren opettajat valittelivat epäonnistuneen inkluusion olevan osasyynä tapaukseen. Erityisoppilaat tulisi ottaa pois normaaliluokilta, koska se olisi kaikkien oppilaiden etu. Opettajilla on paremmat resurssit auttaa erityisoppilaita pienemmissä erityisluokissa kuin isoissa normiluokissa. Lisäksi koulussa tulisi ottaa käytännöksi ilmoittaa heti poliisille ja lastensuojeluviranomaisille väkivaltatilanteista sekä kiusaamista, joita ei saada kitkettyä pelkillä koulun resursseilla.
Lastensuojelulaitokset ovat pullollaan lapsia, melkein 20 000 lasta on tällä hetkellä sijoitettuna kodin ulkopuolella koko maassa. Ei ihme ettei lastensuojeluviranomaisilla ole aikaa panostaa yksittäisten lasten eteen resurssejaan. Laitoksiin tulisi sijoittaa niitä lapsia, joiden kasvuolosuhteet ovat vakavasti vaarantuneet tai sitten lapsi omalla käytöksellään vakavasti vaarantaa omaa kehitystään. Panostetaan lastensuojelussa näihin viimesijaisiin tukitoimien kuten MDFT-terapiaan, jotta kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenisivät ja tilaa jäisi laitoksiin niille lapsille ja nuorille, jotka ovat vakavassa vaarassa itselleen tai muille.
Haluaisin nostaa esille myös lastenkasvatuskulttuurimme, koska olen huomannut lastensuojelutyötä tehdessäni, että osaa lapsista ei nykyään rajoiteta millään lailla kotona ja se näkyy ihan päiväkodeista alkaen. Olen kuullut, että jotkut lasten vanhemmista ovat jopa suuttuneet lastenhoitajalle, jos tämä on komentanut lasta eli asettanut rajoja.
Usein törmään lastensuojelussa nuoriin, jotka alkavat heti uhkailemaan tappamisella, kun heitä rajoitetaan. Näille nuorille ei ole kukaan asettanut koskaan rajoja ja pidän sitä isona ongelmana tässä nykykasvatustavassa.
Rajoja asettamalla heti alkuunsa säästyy monilta harmeilta lapsen teini-iässä. Monesti kuulee vanhemmalta sukupolvelta ihmetystä siitä, että lapset saavat nykyään määrätä asioista perheissä. Lisäksi osa nykypäivän vanhemmista ulkoistaa liian helposti lastensa ongelmat viranomaisille.
Jani Raespuro
kuntavaaliehdokas, kok