Koronan ja varsinkin sen muuntoviruksen ilmaantuvuuden kasvu Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kiristää maan hallituksen ja Helsingin, Espoon sekä Vantaan johdon välejä.
Sama ilmiö nosti päätään myös Uudenmaan sisällä, kun pääkaupunkiseutu päätti helmikuun alusta purkaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan kohdistuvia rajoitteita, ja Uudenmaan kehyskunnat kokivat päätöksen seurauksena olleensa pakotettuja samaan ratkaisuun, vaikka tautitilanne oli heikentymässä.
Sunnuntaina pääministeri Sanna Marin (sd.) arvosteli kovin sanoin pääkaupunkiseudun koronarajoitusten purkua. Pääministerin mukaan lasten ja nuorten harrastustoiminnan lievempi rajoittaminen ja toisen asteen oppilaiden palauttaminen lähiopetukseen on vastuutonta pahenevassa tautitilanteessa.
Pääkaupunkiseudun koronanyrkki puolestaan perustelee lievennyksiä lasten ja nuorten yhä pahenevilla ja rajusti kasvavilla rajoituksista johtuvilla sivuoireilla, joiden vaikutus on pitkäkestoinen, niin terveyden kuin talouden kannalta.
Tiedot lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta ovat pääkaupunkiseudulla niin huolestuttavia, että i tse pidän rajoitusten lieventämistä heidän osaltaan täysin oikeana toimenpiteenä. Varsinkin, kun samaan aikaan harrastustoiminnan ei ole todettu olleen syynä tartuntojen lisääntymiseen.
Esimerkiksi Espoossa FC Honka ry liikuttaa 1800 nuorta. Heidän toiminnassaan ei ole helmikuussa (ma 22.2. klo 13) ollut ainuttakaan koronatartuntaa tai -altistusta. Cetus Espoo ry puolestaan liikuttaa 3500 nuorta, joiden joukossa on helmikuussa todettu yksi tartunta, joka on todennäköisesti saatu vanhemman työpaikalta.
Pääministerin hyökkäys näyttää siis kohdistuvan väärään asiaan, eikä välien kiristyminen pääkaupunkiseudun ja maan hallituksen välillä edistä yhteisen vihollisen, eli koronan kukistamista.
Kaikki varmasti jakavat huolen Uudenmaan tautitilanteen pahenemisesta. Sen takia olisi tarpeen kohdistaa ripeästi toimia paikkoihin, jotka aidosti ovat osa ongelmaa. Kuten alkoholipainotteiset baarit, koronaturvallisuutta laiminlyövät työpaikat ja väestöryhmät sekä tiukat rajatarkastukset. Näihin kunnat tarvitsevat lisää työkaluja hallitukselta, joka esimerkiksi rauhallisen tautitilanteen aikana viime kesänä nukkui, eikä tehnyt tarvittavia valmisteluja ennakkoon.
Pääministerin kova kieli jakaa myös demareita. Esimerkiksi Espoossa johtavat demarit ovat julkisesti eri mieltä koronatoimista. Kansanedustaja Maria Guzenina pyrkii asettelemaan sanansa Marinin taakse, kun taas Markku Sistonen sanoo suoraan, että lievennykset ovat olleet oikea toimenpide, ja uusia toimia tarvitaan toisaalla.
Helsingin demareista apulaispormestari Nasima Razmyar on Sistosen linjoilla, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma tasapainoilee puolivälissä.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kannattaa tiukasti hallituksen linjaa ja seisoo pääministerin sanojen takana. Samaan aikaan Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) on julkisesti ehdottanut edelleen lievempiä rajoituksia lasten ja nuorten suhteen.
Koronatoimista näyttää siis roihahtavan sisäinen riita demareiden sisällä. Kokoomuksessa on samoja viitteitä, kun kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies kertoi eroavansa kaupunginhallituksesta, koska on tyytymätön koronanyrkin ja Helsingin koronarajoitusten lievennyksiin. Maan hallituksessa istuva vihreät puolestaan hyökkäsi helsinkiläisen Emma Karin toimesta pääministeri Marinin lausuntoja vastaan.
Time lehden kannessa nuorena johtajana hehkutetulta Marinilta odotetaan nyt kansikuvien sijaan tekoja johtajuuden ja tautitilanteen eteen. Tällä menossa ristiriidat pahenevat ja koronatoimet heikkenevät.
karri.kannala@media.fi
Vt päätoimittaja, paikallisjohtaja