Oikeuskansleri Tuomas Pöysti aiheutti viime viikon keskiviikkona poliittisen hälyn, kun hän STT:n haastattelussa sanoi, että kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa ja mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti vielä tämän kuun puolella, sillä ratkaisut asiasta pitäisi tehdä ajoissa.
Pöysti varoi sanomasta suoraan, tulisiko vaaleja hänen mielestään siirtää. Laaja joukko tulkitsi kuitenkin Pöystin sanomisia rivien väleistä siten, että oikeuskansleri olisi siirron kannalla. Ja sellaisen kuvan ulostulo antoikin.
Pöysti ei ollut ensimmäisenä asialla. Siirto on viime kuukausina nostettu esiin useammalla suulla. Helmikuun puolivälissä valtio-opin dosentti Pertti Timonen vetosi kuntavaalien siirtämiseksi.
Oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa koronaviruksen takia jo aiemmin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja puoluesihteerit tyrmäsivät ehdotuksen. Saman tyrmäyksen koki Pöysti viime viikolla.
Viikossa on koronan suhteen tapahtunut kuitenkin paljon. Tartuntamäärät ovat rajussa kasvussa ja uusia tiukkoja rajoituksia on tulossa voimaan. Torstaina hallitus ilmoitti julistavansa maahan poikkeusolot. Pitäisikö vaaleja sittenkin siirtää?
Vaalipaikoilla vaalitoimitus pystytään Suomen kaltaisessa esivaltaan uskovassa ja harvaanasutussa maassa hoitamaan turvallisesti. Kovin ruuhkaisia paikkoja vaalihuoneet eivät ole aiemminkaan olleet. Turvavälit ovat löytyneet luonnostaan ja suojautuminen onnistuu. Ennakkoäänestämään moni menee kauppareissulla, jonka tekisi kuitenkin.
Toiseksi, periaatetasolla kuntavaalit on kunnallisen demokratian ja kansanvallan juhlapäivä. Sen siirtäminen muun kuin ylitsepääsemättömän syyn takia syö koko kunnallisen demokratian legitimiteettiä. Kansanvallan perustaa pitää puolustaa ennen kaikkea nyt poikkeusaikana muuten kuin luovuttamalla eli vaalit perumalla.
Huoli vaalien ja sitä kautta kuntademokratian legitimiteetin kärsimisestä, jos äänestysprosentti jäisi esimerkiksi alle 50:n on silti ehdottoman oikea. Äänestäjät eivät saa pelätä äänestämistä.
Keinoja löytyy ja monia hyviä on jo esitetty. Ulkonakin voi äänestää, kotiäänestyksen käyttöä voi laajentaa ja paljon muuta. Isompia käytännön haasteita ratkaistiin innovatiivisuudella ja joustavuudella yhteiskunnassa viime keväänä.
Erityisen tärkeää on, että THL, oikeusministeriö, kunnat ja keskusvaalilautakunnat kertovat painokkaasti ja taajaan, miten vaalit järjestetään turvallisesti. Pelkoja voi hälventää tiedolla. Nyt on demokratiakampanjoiden aika.
Vaikka koronatilanne valitettavasti heikkenee, ei vaalien lykkäämisestä kannata edes keskustella (USA:n presidentinvaalit pidettiin huomattavasti pahemmassa koronatilanteessa ja suurten väkimassojen keskellä). Tulevaisuutta on kuitenkin syytä katsoa uusin silmin. Nettiäänestyksen mahdollistavaa lainsäädäntöä tulee vauhdittaa.
karri.kannala@media.fi
Vt. päätoimittaja, paikallisjohtaja