Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Datakeskus on tarpeeton ratas hiilestä luopumisessa

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta jätti 18.2. pöydälle Oittaan datakeskuksen asemakaavan Espoon ympäristöyhdistyksen esityksestä. Aikalisä on tarpeen hankkeen todellisen motiivin paljastamiseksi niin päättäjille kuin äänestäjille, joista moni on kaukolämmön kuluttaja. Ennen avointa yhteiskunnallista keskustelua ei hanketta voi länsimaisessa demokratiassa edistää.

Hankkeen myyntipuhe on, että datakeskusten hukkalämpö voi korvata Suomenojan päästöt ja se tekisi niistä ”välttämättömiä hiilineutraaliudelle”. Väitettä ei ole avattu eivätkä päättäjät sitä osaa tai halua kyseenalaistaa. Vastustajat on leimattu ilmastovastaisiksi. Yllättäen ei ilmastovaikutusarvio edes kuulunut julkiseen kokousmateriaaliin.

Lämmöntuotto ei vaadi datakeskuksia. Ne vain kuluttavat sähköä, ja sen energiasta vain osa saadaan talteen kaukolämmöksi. Lisäksi suuren osan vuotta ”sähköt on turhaan päällä”, kun lämmön kesävarastointia ei Oittaan Hepokorpeen voi rakentaa. Suomenojan luokkaa 180 MW lämpötehon korvaaminen ”vaatiikin” Fortumin mukaan jopa 350 MW jättimäiset datakeskukset.

Sähkön kulutus (lue myynti) siis tuplaantuu todellisen tarpeen täyttämiseen nähden. Suomi on tuonnin varassa, josta lähes 40 prosenttia on Venäjältä, pääosa fossiilista ja ydinsähköä. Vihreää? Ja vaikka Fortumilla olisi halpaa vesivoimaa, se ei muuta kuin voittokertoimen.

Oikea motiivi lienee vielä paljon sähkön myyntiäkin nerokkaampi liiketoimintamalli, jota ei ole julkisuuteen huudeltu. Nyt sen avaamiselle tulee tilaisuus, kun Fortum yllättäen kutsui Ympäristöyhdistyksen ja päättäjät keskusteluun 1.3., ennen lautakunnan seuraavaa kokousta. Tulemme vaatimaan priorisoitavaksi kaukolämmönteon perusratkaisun joka ei tuhlaa energiaa, ei vahvista kaukolämpömonopolia, ei riskeeraa huoltovarmuutta ulkomaisella dataoperaattorilla, eikä tuhoa espoolaisten virkistys- ja luontoarvoja. Ja, vaikka se on myös edullisin tapa, pitää se lain mukaan silti tutkia.

Tuo kompakti ympäristöteko mahtuu Kehä III:n varteen mitään pilaamatta. Mutta jos pitää lentokentän kokoinen romusulatto-, datakeskus- tai muu alue tehdä puhtaasti voiton maksimoimiseksi, olkaa ystävällisiä, etsikää paikka muualta kuin Espoon herkimmiltä luontoalueilta.

Juha Solantie

i nsinööri, 25 v. energia-alalla

Rainer Lahti

DI, ympäristönsuojeluteknologia