Minkälaista Espoota olemme rakentamassa? Olen huolissani varsinkin vanhoista lähiöistä, joista palvelut uhkaavat hiipua. Asukasmäärät eivät riitä lähipalveluiden säilyttämiseen, kun asiakasvirrat suuntautuvat ostosparatiiseihin.
Vanhoissa lähiöissä tarvitaan siis lisää asuntoja ja asukkaita palveluiden säilymiseksi.
Täydennysrakentamisessa on kuitenkin riskinsä. Vanhoista ja aiemmin rauhallisista lähiöistä muodostuu ongelma-alueita, ellei huolehdita siitä, että asuntoja rakennetaan maltillisesti ja suunnitelmallisesti.
Kaavoitushankkeet käynnistyvät usein maanomistajien aloitteesta, ja intressinä on tietenkin mahdollisimman suuri tuotto. Valitettavasti kaupunki ei näytä asettavan ehtoja sille, minkälaisia asuntoja vanhoille alueille rakennetaan: kuinka paljon tulee vaikkapa yksiötä tai perheasuntoja tai entäpä asumisoikeusasuntoja, tai vuokra- ja omistusasuntoja.
Kokonaisuus on kaiken kaikkiaan hämärtynyt päätöksentekoprosessissa ja loitonnut poliittisen tarkastelun ulottumattomiin. Espoon valtuusto käsittelee asiaa kevään aikana tekemäni valtuustokysymyksen pohjalta.
Mielestäni yhtään kaavoitushanketta eikä rakennuslupaa pidä hyväksyä retrolähiöissä ilman kokonaisuuden tarkastelua. Myös Espoon kaupungin pitää ottaa huomioon alueellinen tasapaino omistamiensa tonttien kaavoituksessa.
Aulikki Pentikäinen
kaupunginvaltuutettu (sd.),
kuntavaaliehdokas
Karakallio-Seuran puheenjohtaja