Nyt kun sisäliikuntapaikkojen sulkeminen on koronarajoitusten takia jokseenkin välttämätöntä, nousevat muut liikuntavaihtoehdot entistä suurempaan arvoon. Tiedämme, että liikunnan myönteiset terveysvaikutukset on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu. Faktaa on myös se, että varsinkin ulkoliikuntapaikat antavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia lähes kaikille, ollen todellisia 24/7 liikuntapaikkoja.
Monissa sisäliikuntakeskuksissa on lapsilta pääsy kielletty liikuntatilaan ja toisinaan mahdollistettu näiden rajattu paikallaolo maksulliseen hoitoon, joka osaltaan rajoittaa palvelujen käyttäjiä maksukykyisimpiin. Ulkoliikuntapaikkoihin voi jälkikasvun ottaa mukaan ja vastuu valvonnasta on luontevasti huoltajalla. Sisäliikuntatilojen rajoitusten suhteen suurta harkintaa tulee kuitenkin edelleen tehdä niiden ryhmien kohdalla, joille ne antavat ainoan mahdollisuuden liikunnan toteuttamiseen.
Kuntien liikuntapalveluita ohjaa liikuntalaki, jonka mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.
Liikuntapaikkarakentamista Suomessa ohjaa valtion liikuntaneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä luotu ohjeistus, jossa on säädelty kunkin strategiakauden painotukset avustuskriteerien osalta. Nykyiset painotukset suosivat liikuntapaikkarakentamista, joka muun muassa mahdollistaa laajojen käyttäjäryhmien liikuntaharrastamisen, kehittää uusien lajien liikuntaolosuhteita monipuolistaen niitä ja on suunniteltu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviksi ja energiatehokkaiksi.
Viimeistään koronaepidemia on omiaan opettamaan kuntapäättäjiä toisenlaiseen lähestymistapaan kansalaisten liikuntamahdollisuuksien järjestämisessä. Valtion tukemaa kunnallista ulkoliikuntapaikkojen rakentamista pitää laajentaa huomattavasti nykyisestä. Näin ihmiset pääsevät ylläpitämään fyysistä kuntoa ilman massiivisia lähikontakteja, mikä vastaa suoraan niin liikkumattomuudesta aiheutuvien kansantautien riskien kuin koronan ja muiden epidemioiden tartuntariskien vähentämiseen.
Mikki Nieminen
lähihoitaja
Liike Nyt