Tiivis kerrostalorakentaminen ja ulkoilualueiden valloittaminen teollisuuskäyttöön ovat huolestuttavia kehityssuuntia. Esimerkiksi Matinkylä ei nykyisellään tosiaankaan vastaa käsitystä viehkeästä Espoosta, eikä datakeskus Oittaan ulkoilualueilla ole paras mahdollinen sijainti sinänsä kiinnostavalle hankkeelle.
Muutimme aikanaan Helsingistä Tapiolaan alueen vehreyden, merellisyyden ja hyvien palveluiden perässä. Myöhemmin rakennustyöt ja tiivistyminen ajoivat edelleen Haukilahteen. Vuonna 2020 sadat espoolaiset tekivät vielä radikaalimman ratkaisun ja muuttivat naapurikuntiin. Espoon nettomuutto kääntyi tappiolle.
Samaan aikaan kun Kivenlahdessa on tyhjillään yli sata asuntoa, joista suurin osa pieniä yksiöitä, perhe- ja rivitaloasunnoista on Suur-Tapiolan alueella huutava kysyntä. On ymmärrettävää, että asuminen tiivistyy ratojen varsilla. Rakentamiseen tarvitaan kuitenkin monimuotoisuutta ja erilaisten elämäntilanteiden huomioimista.
Lisäksi suunnittelussa tulisi ottaa huomioon luontoarvot, puistot ja ulkoilualueet. Näin korona-aikaan niiden merkitys meidän kaikkien hyvinvoinnille on entistäkin tärkeämpi. Rantaraitilla tulee mahdollistaa paremmat palvelut ja Oittaan metsä- ja järvialueiden ulkoilumahdollisuudet säilyttää. Veneilijöille tarvitaan useampia tankkauspisteitä, nykyiset kaksi eivät riitä ja sijaitsevat kaukana.
Kehittyä saa ja pitää, mutta tuhoamatta valttejamme. Luonnonläheisyys on espoolaisuutta syvimmillään ja se pitää myös kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioida.
Elena Stenholm
väitöskirjatutkija, VTM, MKT,
kiinteistöalan ammattilainen,
kuntavaaliehdokas (kok.)