Lukijalta: Ylimitoitettua puunkaatoa Otsolahden rannalla

Luonnonystävät ovat surreet Otsolahden rannan metsiköissä viime aikoina kaadettujen puiden kohtuuttoman suurta määrää. On tarpeettomasti poistettu paljon täysin hyväkuntoisia ja sopivalla etäisyydellä toisistaan kasvavia puita.

Viimeksi kaadettiin Leimuniityn reunasta puron vierestä kolme järeää tervaleppää, joiden kannot osoittavat niiden olleen täysin terveitä. Menetys on suuri, sillä yhdessä niistä pesi viime kesänä haarapääsky, näillä main harvinaiseksi käynyt lintu.

Pensaikkojakin on karsittu turhan vahvalla kädellä. Ne eivät ole arvottomia, vaan tärkeitä pieneliöiden asuinpaikkoja ja linnuille pesäpaikkojen lisäksi ruokavarastoja. Eivätkö Espoon kaupungin puisto-osasto ja muut metsänhoidosta vastaavat elä tätä päivää? Eivätkö he ole tietoisia hiilinielun kasvattamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen välttämättömyydestä?

Puiden kaatoa perustellaan muun muassa metsän uusiutumiskyvyn ylläpitämisellä ja kävelijöiden turvallisuudesta huolehtimisella. Se on kyllä tärkeää, mutta nämä tavoitteet pystytään saavuttamaan nykyistä suppeammilla toimenpiteillä. Metsänhoito tulee mitoittaa luonnon tämän päivän vaatimusten mukaiseksi.

Hiilinielun kasvattamiseksi pitäisi jokaisen kaadetun puun tilalle istuttaa vähintään kaksi uutta puuta. Pitäisi myös tarkistaa, ettei saman lajin puita vähennetä liikaa, sillä jotkut lintu- ja eliölajit viihtyvät tietyissä lehti-, toiset taas tietyissä havupuissa. Oli tarpeetonta hävittää Sateenkaarenpolun liepeiltä liito-oravan suosima kuusikko.

Karmea muisto jäi Itärannan vuodentakaisesta parturoinnista lintujen parhaaseen pesimäaikaan. Siinä meni peippojen asuttamia terveitä koivuja. Mikä lienee Otsolahden satakielien katoamisen syy, pesäpuun kaato vai hyönteisruoan ehtyminen? Reitilläni Itärannasta Länsirannanniemelle kuulin muutamia vuosia sitten viiden satakielen laulun, kolme vuotta sitten niitä oli kaksi, viime vuonna ei yhtään.

Alueen virkistyskäyttö ei ole pelkkää kävelyä, hölkkää tai maiseman ihailua. Siihen kuuluvat myös lintujen laulusta nauttiminen ja eläinten havainnointi. Toivoisin Otsolahden rannan metsien kohtuullisen hellän käsittelyn mahdollistavan jatkossakin luonnon pienten ja suurten elämysten tarkkailun.

Marianna Flinckenberg-Gluschkoff

1960-luvulta asti tapiolalainen

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut