Lukijalta: Espoossa hävitetään silmittömästi puita – sellutehtaaseenko niitä kerätään?

Kontiokentän tervalepät kaadettiin helmikuussa. Lukijan kuva/ Ismo Nuuja

Näin koronan kurituksessa monet haluavat liikkua ulkona saadakseen vaihtelua sisällä kyräilyyn. Henki ja ruumis kaipaavat vaihtelua, mutta ei sellaista, jota tämä talvi on Tapiolan puistoissa tarjonnut.

Yhä useammin törmää laminoituun A4:een puistotien puun kyljessä. Ja pian alkaakin silmitön puiden ja pensaiden hävitys. Tuntuu kuin Espoo keräisi puuta vähintään jotakin sellutehdasta varten ja ilmeisesti budjetissa on asetettu tuotantotavoite.

Metsiköiden harvennuksessa lienee ainoa pyhä puu mänty, koska kaikki muu näyttää lakoavan. Siinä menevät terveet pihlajat, haavat, lepät, kuuset, raidat, jopa kelot kaadetaan. Tämä ilmeisten ”rikkakasvien” joukko on suuri ja poistovimma ihmetyttää. Samalla häviää elinympäristö monelta eliöltä, niin selkärangattomalta kuin -rankaiseltakin. Ilmeisesti Espoossa on opittu, että liito-oravan suojelu on tärkeintä ja kaikesta muusta voidaan luopua. Menossa on lisääntyvä uhanalaisuus, rankka hyönteiskato, kiihtyvä lintukato.

Pian tämä talvi on ohi ja sitten alkaa nurmikoiden höyläys, mikä on osa kesäistä luonnon köyhdyttämistä. Silkkiniityn nimi olisi muutettava Silkkinurmikoksi, koska niittyähän sieltä ei löydy.

Olisi aika siirtyä nykyaikaan ja opiskella hieman luonnon monimuotoisuutta, sen lisäämistä, ei hävitystä. Jäljellä alkaa olla kantojen monimuotoisuus. Myös Tapiolaa uhkaa sen luonnon rippeiden yleinen köyhtyminen. Lajistomme köyhtyy, ei ole Euroopan kestävintä Espoota.

Ismo Nuuja

Tapiola

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.