Joukkueurheilun merkitys sosiaalisten suhteiden edistäjänä ja erityisesti lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehittäjänä on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Omaehtoinen harrastaminen on toki toivottavaa ja kannustettavaa, mutta ohjattu tavoitteellinen toiminta esimerkiksi urheiluseuroissa antaa muutaman lisäplussan myös sosiaaliselta kannalta.
Osaava valmentaja tai ohjaaja valvoo, että lajia harrastetaan sen sääntöjen puitteissa eikä esimerkiksi joku fyysisesti voimakkaampi kiusaa taidoiltaan tai fyysisiltä ominaisuuksiltaan heikompaa ja saa kenties aikaan koko harrastuksen lopettamisen. Joukkuelajeissa yhteispelin tärkeyttä lisää se, että ottelun voittamiseen tarvitaan koko joukkueen panosta ja jokaisen menestyminen on kaikkien joukkuekavereiden etu.
Espoossa liikunnan mahdollistaminen ja edistäminen on kaupungin liikuntatoimen vastuulla. Olisiko syrjäytymisen ehkäisyn ja esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten lasten kotouttamisen näkökulmasta sosiaalitoimen roolia ja yhteistyötä liikuntatoimen tai suoraan kolmannen sektorin eli urheiluseurojen kanssa lisättävä? Kaiken urheiluseuratoiminnan tavoitteena ei ole kilpaurheilu, vaikka laaja harrastajapohja mahdollistaakin kilpaurheilussa menestyvien kykyjen löytymisen. Myös muualla vaatimattomammin menestynyt lapsi saattaa löytää kilpaurheilusta ”sen oman juttunsa”.
Konkreettisena toimena kaikkien sisälajien harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi on liikuntatilojen tarkoituksenmukainen jakaminen, koska Espoossa näitä tiloja on asukasmäärään nähden selvästi vähemmän kuin monella muulla paikkakunnalla. Ei ole viisasta osoittaa esimerkiksi lentopalloa varten liikuntasalia, jonka sisäkorkeus on viisi metriä. Toisaalta kehonhuoltotunti ei tarvitse kymmenen metriä korkeata liikuntasalia. Myös salivuorojen ajankohdissa tulee ottaa huomioon käyttäjien ikä. Jos salivuoro päättyy paljon kello 21 jälkeen, on alakoululaisen hankala olla seuraavana päivänä virkeänä koulussa.
Tässä asiassa paras asiantuntemus on varmasti asianomaisilla seuroilla, joita päätöksiä tehdessä on syytä kuunnella. Sinänsä pieniltä tuntuvilla päättäjien tekemillä valinnoilla voi olla väestö- ja yksilötasolla erittäin suuri ja kauaskantoinen merkitys.
Mika Lehtisyrjä (kok.)