Lukijalta: Metrolähiöitä rakennetaan muualta tuleville

Kirjoittaja toteaa, että metrolähiöitä syntyy hyvää vauhtia ainakin Niittykumpuun, Finnooseen, Iivisniemeen ja Soukkaan. Arkisto/ Klaus Nurmi

Reima T.A. Luoto kirjoitti Lukijan areenalla Espoon nykyisestä rakentamisesta (LV 27.–28.3.) kysyen kuka tai mikä taho ohjaa nykyistä näköalatonta massarakentamista DDR:n elementtislummisuuntaiseksi. Kysymys on erinomainen.

Jos Espoon nykyisiltä asukkailta kysyttäisiin, niin voisi tulla toisenlaisiakin toiveita rakentamisen suunnasta ja määrästä. Mutta pitää muistaa, että eihän Espoota rakennetakaan nykyisille espoolaisille vaan nimenomaan muualta pääkaupunkiseudun imuun muuttaville uusille asukkaille. Jossakin oletetaan, että heille tällainen kelpaa ja että heidät voidaan pakata tiiviisti massiivisiin metrolähiöihin.

Hyvin kuvaava kommentti massarakentamiseen tuli eräältä espoolaiselta: ”Metro tarvitsee asukkaita” Soukan täydennysrakentamisesta kertovassa jutussa (LV 24.3.), ja sen vuoksi ollaan valmiita luopumaan väljyydestä ja vihreydestä. Ja kun asuntokauppa kerran käy, niin rakennuttaja saa rahansa tälläkin konseptilla.

70-luvun lähiöissä kerrostalot rakennettiin 3–4-kerroksisiksi, kaikilla tonteilla oli avaraa pihatilaa ja paikat autoille. Nykyinen metrolähiö rakennetaan korkeaksi eikä kerrostaloilla enää ole käytännössä ollenkaan omia pihoja ja näköala on useimmilla naapuritalon seinään.

Lisäksi suunnittelussa vihataan autoja eikä niille kaavoiteta juuri minkäänlaisia paikkoja. Jos metrolähiöön tulee joku sukulainen vierailulle omalla autolla, niin on turha kuvitella löytävänsä pysäköintitilaa. Ainoa mikä varmuudella löytyy on pysäköintivirhemaksu.

Metrolähiö -konsepti vaikuttaa olevan jonkinlainen kaupunkikorttelin ja lähiön sekamuoto, jossa ei rakenneta ydinkeskustamaisia umpikortteleita, vaan sijoitetaan irralliset lähiökerrostalot mahdollisimman tiiviisti. Metrolähiöitä on hyvää vauhtia syntymässä ainakin Niittykumpuun, Finnooseen, Iivisniemeen ja Soukkaan. Suurpeltoon ja Saunalahteen tällainen syntyi ilman metroakin. Ne ovat tavallaan väliinputoajia luontaisiin solmukohtiin verrattuna.

Usein metrolähiössä palvelut jäävät hyvin rajallisiksi, kun ilmeisesti oletetaan, että metrolähiöläiset hoitavat asioitaan solmukohtien kauppakeskuksissa. Metrolähiö on siis paikka jossa (vain) asutaan. Jos metrolähiöläinen tarvitsee jotakin, aina on lähdettävä jonnekin kauemmas.

Jarkko Lahtinen

Espoo

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut