Ruoka on aina ollut hyvinvoinnin merkki – ja lähde. Ruokatiedon mukaan perheiden varallisuus näkyi lihan ja makkaran syönnissä. Köyhemmissä perheissä ylellisyystuotteita syötiin vähemmän. Vielä 1960-luvulla makkara oli korkean elintason mittari.
Nyt ilmastoviisaan ammattilaisen ja kotikokin tunnistaa tiedostavasta raaka-aineiden hankinnasta ja syömisestä. Ruoasta on tullut Suomessa uudella tavalla nautinnon lähde.
Länsiväylän varsi kylpee lähiruoan ympärillä, ylisti luonnonlaidunlihaa käsittelevän keittokirjan tehnyt Sanna Mansikkamäki haastattelussa.
Espoon kaupunginhallitus halusi selvittää jo vuonna 2000 luomuruoan käyttömahdollisuuksia päiväkodeissa ja kouluissa. 2010 Espoo Cateringin toimipisteissä nautittiin luomukahvia, ja päiväkodeissa luomupuurohiutaleista valmistettua puuroa.
Laureassa koulutettiin ravintola-alan ammattilaisista kestävän kehityksen edistäjiä. Bar Laurean 750 päivittäisessä annoksessa vilisivät luomutuotteet kananmunista piimään. Raaka-aineiden hinta ei ollut tuolloin, eikä ole edelleenkään, alhaisin mahdollinen. Kyse on periaatteista ja tietoisista valinnoista. Espoon on palkittu valinnoistaan alan tunnustuspalkinnoin.
Seudulla asuu Michelin-ravintoloitsijoita sekä luomua ja lähituotantoa keittiössään suosivia keittiömestareita. He poimivat merilevää ja pyytävät villikalaa Suomenlahdelta, riistaa lähimetsistä. Kirkkonummella ja läntisellä Uudellamaalla rehevät vilja-aitat runsastuvat.
Hyvinvointi syntyy perusasioista. Ruoan alkuperän ja tuotannon läpinäkyvyyden on oltava kunnia-asioita, ja pysyttävä sellaisina.
Ruoka ei kasva, eikä valmistu yksin. Sen perimmäinen idea on yhdessäolo. Koronarajoitukset haastavat ja koettelevat omalla tavallaan meitä jokaista. Onneksemme alan ammattilaiset eivät ole luovuttaneet, vaan valmistavat ja jopa kuljettavat meille meidän jokapäiväisen leipämme.
Heli Koivuniemi
heli.koivuniemi@media.fi
päätoimittaja