Lukijalta: Putkiremontista tehdään helposti kallis

Viitaten nimimerkin ”Urakoitsija” kirjoitukseen haluaisin tuoda vielä muutamia näkökulmia asiaan äskettäin putkiremontin kokeneen taloyhtiön osakkaana. Saneerauksissa isännöitsijän tulisi puolustaa taloyhtiön etua, hän yleensä esittelee saneerauksen suunnittelijat. Hallituksella tai isännöitsijällä ei yleensä ole kokemusta tai ammattipätevyyttä tähän valintaan. Jos on tuuria, löytyy hyvä suunnittelija.

Taloyhtiön etu ei ole sama kuin suunnittelijan, joka luonnollisesti haluaa mahdollisimman suuren ja laajan toimeksiannon. Taloyhtiö puolestaan hyvän ja toimivan ratkaisun mahdollisimman edullisesti. Jos isännöitsijä säestää suunnittelijaa, tehdään aivan tarpeettomia uudistuksia. Yleisimmät perustelut ovat, että rakennusmääräykset vaativat tai Tukes vaatii, kun tosiasiallisesti nämä määräykset koskevat vain uudisrakentamista.

Miten urakan laajuus määrittyy? Siihen on selvä kaava. Kysymys on siitä, paljonko taloyhtiön on mahdollista saada velkaa. Velan suuruus määräytyy alueen asuntojen neliöhintojen mukaan. Oletetaan, että myyntihinta on 2 500 euroa per neliö. Tällöin velkaa on saatavissa 1 000 euroa per neliö, eli tämä tulee olemaan suunnittelun perusteeksi otettava remontin toteutuva hinta. Suunnitteluun otetaan kaikki tarpeellinen ja tarpeeton, jotta urakkahinta tulee olemaan 800–1 000 euroa per neliö. Espoossa ja Helsingissä on alueita, joissa ei pystytä tekemään tämänhintaisia remontteja. Tällöin tehdään vain tarpeellinen.

Suunnittelun laatu tänä päivänä ei ole sitä mitä sen pitäisi olla. Suunnittelu on se, joka määrittelee urakan laajuuden ja hinnan. Urakoitsija on se, joka joutuu korjaamaan suunnittelijan virheet ja tietysti hänen on saatava työstä maksu. Suunnittelusopimuksissa ei ole pykälää, joka velvoittaisi korvaamaan aiheutetun vahingon. Tämä taas johtaa siihen, että urakoitsija on syyllinen lisäkustannuksiin, vaikka todellinen syyllinen istuisi muualla.

Yhden ongelman muodostaa asunto-osakeyhtiölaki. Hallituksen kokouspöytäkirjat ovat salaisia. Asunto-osakeyhtiölakia tulisi tältä osin pikaisesti muuttaa, jotta hallitusten työskentelyyn saataisiin avoimuutta ja osakkailla olisi mahdollisuus nähdä päätösten perustelut.

Paavo Raukko

Espoo

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut