Vaaliareena: Ruotsin kieli nopeuttaisi työllistymistä

Koko kevään aikana on monissa yhteyksissä hallitusta myöten painotettu tosiasiaa, että Suomi ei tule selviämään ilman koulutettuja maahanmuuttajia.

Hallituksen laajennettu Talent Boost -ohjelma ehkä antaa laajemmat mahdollisuudet positiiviseen integroitumiseen paikallisella tasolla myös niille maahanmuuttajille, jotka sisältyivät kuntien vastuulle siirrettyihin 200 000 työttömään. Heidänkin joukossaan on varmasti ammattitaitoisia henkilöitä ehkäpä jopa nuoria, jotka mielellään integroituisivat ruotsin kielellä, mikä on helpompi oppia sukulaisuudestaan eurooppalaisiin kieliin. Näin saisimme nopeasti veronmaksajia ja joustavasti apua suomenruotsinkieliselle sektorille, jossa on huutava pula hoitajista yrityspalveluihin asti.

Entä sitten tulevaisuus pandemian jälkeen? Koulutettuja maahanmuuttajia tullaan kipeästi tarvitsemaan ruotsinkieliseen terveydenhuoltoon, lastenhoitoon, kouluihin, vapaa-aikaan ja yrityksiin. Viranomaisten tulisi asennoitua positiivisemmin integroitumiskieleen ja antaa maahanmuuttajalle mahdollisuuden valita itse – siis informoida, että Suomi on kaksikielinen maa ja että suomen kieli ei aina ole edellytys työhön.

Englannin kielen taitoiselle maahanmuuttajalle voisi ruotsin kieli olla nopeammin hallittavissa. Hallituksenkin mukaan on hyväksyttävää, että voi aloittaa työt vain toisella kotimaisella ja oppia aikaa myöten sitten toisen. Kielivaatimukset voidaan siis sopeuttaa töiden mukaan.

Antakaamme positiiviselle integroitumiselle mahdollisuus!

Marjatta af Forselles kunnallisvaaliehdokas (r.)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut