Länsiväylässä on ollut useita mielipidekirjoituksia Hepokorpeen suunnitellusta datakeskushankkeesta. Asiaa on käsitelty hyvin perusteellisesti kaupunginhallituksessa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa jo yli vuoden ajan.
Hanketta on muokattu. Alkuaan tutkittiin monia sijaintivaihtoehtoja. Myös monia muutoksia ja täsmennyksiä on tehty. Nyt voi esittää myös selkeitä faktoja, jotka varmaan selkeyttävät asiaa.
Espoo – siis kaupunki, yritykset, yliopistot ja monet muut yhteisöt – ovat Euroopan kaupunkien eturivissä ilmastotoimissa. Espoo on sitoutunut toimimaan hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä. Suomalaiset yritykset ovat monessa edelläkävijöitä. Datakeskushankkeen vaikutusten suuruusluokkaa voin kuvata seuraavalla.
Laskelmien mukaan vaikutus ”datalämmön” hyödyntämisestä olisi Espoon ja Kirkkonummen lämmitysjärjestelmässä hiilidioksidipäästöjen vähenemänä noin 430 000 tonnia per vuosi. Vertailuna tämä vastaa noin 15 prosenttia valtioneuvoston maaliskuussa julistaman kestävän kasvun ohjelman vaikutuksia, siis koko yli 2 miljardin euron elvytyspaketin toimenpiteiden vaikutuksesta koko Suomessa. Hepokorpi-ratkaisulla on siis valtava merkitys.
Historiallisesti pääkaupunkiseutua on lämmitetty kivihiilellä ja maakaasulla yhteistoimintalaitoksissa (sähkön ja lämmön tuotanto) sekä kylminä ajanjaksoina myös osin öljyllä ja maakaasulla toimivilla laitoksilla. Espoossa kaukolämpöjärjestelmä on suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja.
Digitalisaation lisääntyessä yhä useampi toiminta perustuu dataan ja datakeskustoiminta on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. On erittäin tärkeää mahdollistaa datakeskusten sijoittaminen siten, että tietokoneiden joka tapauksessa tuottama hukkalämpö saataisiin kierrätettyä eikä sitä puhalleta ilmaan. Hepokorvenkalliossa kaukolämpöverkon ja sähköverkon läheisyys puoltavat erityisesti alueen sopivuutta datakeskustoimintaan ja teollisten hukkalämpöjen kierrättämiseen.
Asemakaavan laadinnassa on huomioitu luonto. Yksityiskohtia edelleen analysoidaan. Alueen nykyiset ulkoilureitit on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle. Oittaan alueella säilyy asemakaavan myötä yhteensä noin 170 hehtaaria yhtenäistä metsäaluetta, mikä mahdollistaa alueen nykyisten ulkoilureittien ja hiihtolatujen laajentamisen, kun sille nähdään tulevaisuudessa tarvetta.
Alueen ulkoilijoille ja hiihtäjille toteutetaan asemakaavan myötä uusi rakennettu yhteys Kehä III:n ali Oittaan virkistysalueen suuntaan. Yhteys toteutetaan rinnakkaisena ulkoilureittinä ja latuna, jolloin se on käytössä kaikille liikkumismuodoille ympäri vuoden.
Markku Markkula
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.)
kuntavaaliehdokas