Sote jakoi Länsiväylän vaalipaneelissa ehdokkaiden mielipiteitä, osin rajusti. Hallituspuolueet puolustivat uudistusta, oppositio kritisoi.
Toinen kiistanalainen uudistus repii jopa hallituspuolueita. Valmistelussa olevasta maakuntaverosta tehdään pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan päätös myöhemmin. Sitoumusta sen toteuttamisesta odotetaan heinäkuuhun mennessä.
Yle kysyi kuntavaalikoneessaan, pitääkö sote-uudistuksessa syntyville maakunnille antaa oikeus kerätä maakuntaveroa. Kysymys jakoi jopa keskustan ehdokkaiden mielipiteet. Vastustajilla on huoli alueiden eriytymisestä ja verotuksen kiristymisestä.
Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) totesi Twitterissä, että sote runnotaan läpi, mutta se tuskin on sellaisenaan voimassa montaa vuotta. Maakunnille siirretään hänen mukaansa oikeasti laajemmat tehtävät ja samalla säädetään uusi maakuntavero. Jos ne olisivat paketissa jo nyt, ne eivät Mykkäsen mukaan menisi välttämättä läpi.
Espoolaistunut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko täräytti Ylen vaalitentissä: jos on hyvätuloinen espoolainen henkilö, on ihan oikein, että hän maksaa vaikkapa Pohjois-Karjalassa olevan vanhempansa hoivasta. Tämä sai jopa vantaalaisen kokoomuspoliitikko Sari Multalan puolustamaan Espoota. Multala totesi: ”Espoolainen, sinä maksat maakuntien palvelusta, oli siellä sukuasi tai ei. Nytkin, mutta soten myötä lisää.”
Espoosta on tullut sote-keskustelun kiistakapula. Espoon kuntaveroprosentti on alhainen, mutta elämisen kulut kalliit, mikä jakaa perheitä, ja etenkin nuoria eri kasteihin. Yhä useamman espoolaisen ikääntyvät vanhemmat asuvat tulevaisuudessa jo pääkaupunkiseudulla – tai aivan toisaalla kuin suomalaisissa maakunnissa. Vieraskielisten osuus Espoon väestönkasvusta on jo yli 90 prosenttia. Heidän osuutensa arvioidaan kasvavan 30 prosenttiin 15 vuoden kuluttua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Espoo on saanut ylivoimaisesti eniten kuntien välistä muuttovoittoa Helsingistä.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi