Pääkirjoitus: Taloustieteilijä ja arkkitehti

Espoon poliittisen koneiston vallankahvaan tarttuivat lähes nelikymppinen arkkitehti ja vajaa kolmekymppinen taloustieteilijä.

Toinen empi vielä hetki sitten, voiko kutsua itseään espoolaiseksi, kun oli asunut puolet elämästään Espoossa. Toinen on asunut lähes koko ikänsä Espoossa. Henna Partanen (vihr.) kasvoi nuoruutensa Etelä-Karjalassa. Henrik Vuornos (kok.) Espoon Jupperissa.

Molempia yhdistää Tapiola, nykyinen asuinpaikka. Ikäänsä nähden he ovat kokeneita poliitikkoja. Molemmilla alkoi kolmas valtuustokausi. Länsiväylässä 23.9. ja 25.9. kerrottiin heidän näkemyksistään.

Ilmastopolitiikan tulevaisuus on merkittävin heitä yhdistävä tekijä. Partanen toivoo jo roolinsa takia, että se läpäisee koko päätöksentekoprosessin. Vuornos havittelee uudenlaisia, rohkeitakin ratkaisuja ongelman selättämiseksi, kuten kompensaatiota rakentamisesta.

Partanen näkee kaupungin pikemmin yhteisönä kuin tehokkaasti palveluja tuottavana koneistona. Hän puhuu rasismista, heikompien puolella olemisesta ja ihmiskohtaloista. Korvassa särähtää, jos kaupunkilaiset mielletään pelkiksi veronmaksajiksi, joita pyritään houkuttelemaan Espooseen.

Palvelujen, kuten terveyskeskusten digitalisaatiossa, nähdään muutoksia, mikäli se on Vuornoksesta kiinni. Ja miksei olisi. Jutussa todetaankin: Jos joku pystyy vaikuttamaan siihen, minkälaisia kouluja espoolaiset lapset käyvät, minne uudet asuinalueet työntyvät ja miten Espoon talous pysyy tasapainossa, niin Vuornos.

Velka huolestuttaa heitä. Joskin erilainen. Partanen huomioi koronan kerryttämän hoito- ja oppimisvelan. Vuornosta kismittää kiihtyvä talouden velkataakka. Se on hänestä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys.

Vuornos ei tunnustaudu vallankumoukselliseksi, eikä Partanenkaan. Molemmat ajoi politiikkaan halu vaikuttaa. Näkemyksillään ja elämäntavallaan he edustavat espoolaisuuden perikuvaa, modernilla twistillä.

Heli Koivuniemi

päätoimittaja

heli.koivuniemi@media.fi

Kommentoi