Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä julkaisi talousarvioesityksensä vuodelle 2022.
Espoo lähtee kulkemaan päämäärätietoisesti muuta Suomea vastavirtaan. Investoinneissa on oltava rohkea, eikä kasvutavoitteista aiota tinkiä, totesi Mäkelä.
Taloudellinen kestävyys edellyttää, että veropohja pysyy vakaana. Kaupungin on pysyttävä houkuttelevana paikkana asua, elää ja tehdä työtä elämäntilanteesta riippumatta.
Kiperiä kysymyksiä ovat, miten toisaalta työvoimapula, toisaalta työttömyys ratkotaan. Houkutteleeko Espoo riittävästi yrityksiä? Kaupunginjohtaja luottaa Espoon lippulaivoihin: Aalto-yliopistoon, VTT:hen ja kansainvälisiin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Ne eivät selviä ilman palveluita, joten palvelu- ja hoiva-alaa tarvitaan.
Työperäisen maahanmuuton ja maahanmuuttajien kotouttamisen kanssa pääkaupunkiseutu on jätetty turhautuneen Mäkelän mielestä yksin. Tukena ovat pelkät juhlapuheet ja korulauseet.
Kaupunginjohtajan huoli kohdistuu erityisesti nuoriin. Miten he ovat selvinneet koronasta, miten läsnäolon vaje on heihin vaikuttanut. Oman arvionsa mukaan hyvin ja huonosti. Kipukohtia ehkäistään riittävällä vertaistuella sekä vanhempien, nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja harrastustoiminnan välille syntyvällä yhteistyöllä.
Poliittiset ryhmät ryhtyvät nyt arvioimaan kaupunginjohtajan talousarvioesitystä. Järisyttäviä yllätyksiä ei tällä kierroksella ole odotettavissa.
Todellisten haasteiden edessä päättäjät ovat vuoden kuluttua, kun ratkottavana on, miten sote-uudistuksen aiheuttamista taloudellisista ja toiminnallisista haasteista selvitään. Nyt odotellaan valtakunnan tason päätöksiä.
Varmaa on, että merkittävää osaa kaupungin työtekijöistä odottavat mittavat yt-kierrokset. Uusi organisaatio on luotava ja tietojärjestelmät yhdistettävä. Perusturvajohtaja Sanna Svahn ei voi huokaista helpotuksesta, vaikka koronapaineet jo hiukan hellittivät.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi