Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Elävä kaksikielinen lukiokoulutuksen ja kansalaisopiston kampus myös Kauniaisiin

Aluksi henkilökohtainen näkemykseni elävän kaksikielisyyden ylläpitämisestä sekä säilyttämisestä Kauniaisissa: kannatan ehdottomasti monimuotoisuuden ja elävän kaksikielisen kulttuuriperinnön vaalimista.

Mielestäni ratkaisut erityisesti kauniaislaisten lukiokoulutuksen ajanmukaisista ja moderneista oppimisympäristöratkaisuista vaativat meiltä jo lähivuosina mittavampien päätösten tekemistä.

Kauniaisten kaupungin suomenkielinen opetusvaliokunta on kokouksessaan 28.10.2021 hyväksynyt Kasavuoren suomenkielisen koulukeskuksen A-siiven uudistamista varten pedagogisen suunnitelman, joka pitää sisällään oivallisen ajatuksen käyttää tiloja jatkossa joustavasti lukiokoulutuksen ja kansalaisopiston kesken.

Jääkö tämänkin suunnitelman toteuttaminen meiltä lopulta valitettavan torsoksi?

Juuri kunnan sivistys- ja opetustoimien palvelut nousevat jo kuluvan vuosikymmenen lopulla sote-ratkaisun jälkeen keskiöön, kun pohdimme tekijöitä, jotka tuottavat kaupunkilaisillemme edelleen asukastyytyväisyyttä, elinvoimaisuutta sekä hyvinvointia.

Mikäli rakentaisimme ajanmukaiset modernit oppimisympäristöt vain suomenkielisen Kasavuoren koulukiinteistön yhteyteen, jättäisimme tällöin huomiotta ne koulutilojen korjaustarpeet, jotka koskettavat kaupunkimme ruotsinkielisiä lukiolaisia.

Onko edelleen niin, että ajatteluamme mahdollisesta molemmille kieliryhmille käytettävissä olevasta yhteisestä elinikäisen oppimisen ja koulutuksen kampuksesta kahlitsee paljon puhuttu Taxellin paradoksi?

Kauniaisten kaupunki on sitoutunut toimimaan hiilineutraalisti vuodesta 2035 alkaen. Mikäli tähän haastavaan mutta tärkeään tavoitteeseen halutaan todella päästä, vaatii se melko nopeita mutta ennakkoluulottomia ratkaisuja juuri kaupungin ylläpidettäväksi jäävien vanhentuvien kiinteistöjen ylläpidon osalta. Juuri näistä toiminnoista aiheutuu vähintään kolmasosa kaupungin toimintojen hiilijalanjäljestä.

Hyviä, innovatiivisia sekä ennakkoluulottomia ratkaisuja yhdistää molempien kotimaisten kieliryhmien koulutuspalvelut saman katon alle yhteiseen kampukseen onkin jo syntynyt useita muualle Suomeen. Esimerkiksi Espoon Leppävaarassa avautui tänä syksynä 1 300 suomen- ja ruotsinkielisen oppilaan koulurakennus Monikko.

Pyrkimykseni on tällä kirjoituksella herättää laajempaa kansalaiskeskustelua erityisesti kotikaupungissani yhteisistä modernien ja muunneltavien koulutilaratkaisujen luomisesta saman katon alle tuleville vuosikymmenille molempien kieliryhmiemme käytettäväksi. Tällöin myös tavoitteet elävästä ja aidosta kaksikielisyydestä nuorisomme keskuudessa toteutuvat entistä paremmin.

Matti Kauppila (kok.)

FM, erityisasiantuntija, aikuislukiorehtori emeritus

varavaltuutettu ja suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan jäsen

Kauniainen