Kouluopetuksemme tulisi olla tieteellisesti perusteltua ja neutraalia suhteessa uskontoihin ja poliittisiin suuntauksiin. Politiikkaa ei enää juurikaan suvaita, mutta uskonnollisista katsomuksista vapaita koulumme eivät ole.
Peruskoulussa on uskontoa heti 1. luokalta lähtien aina 9. luokkaan asti. Sen jälkeen uskontoa on edelleen lukiossakin, ei tosin muualla. Sen opetus on myös valtakirkkoihin kuuluville pakollista ilman valinnan mahdollisuutta. Elämänkatsomustieto (ET) on kokonaan suljettu valtakirkkoihin kuuluvilta.
Nyt oppilaan katsomusaine on sidottu hänen uskonnolliseen asemaansa. Sen on siis oltava koulussa tiedossa ja osallistuminen osoittaa sen, vaikka Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaan tietoa siitä ei pitäisi levittää. Onhan se osa ihmisen yksityisyyden suojaa.
Sidonnaisuus toteutuu myös epäsymmetrisesti niin, että jokainen voi valita uskonnon, mutta kirkkoon kuuluva ei saa valita muuta katsomusainetta eikä ET:tä. Lukiossa 16-vuotias voi valita itse muut valinnaisaineensa ja senkin, hakeeko ylipäätään lukioon, mutta hän ei voi valita katsomusainettaan, jos kuuluu kirkkoon eivätkä huoltajat anna lupaa erota.
Käytäntö on selvästi epätasa-arvoinen ja erotteleva eikä kuuluisi yhteiskunnallisesti rahoitettuihin kouluihin. Niiden tulisi olla katsomuksellisesti neutraaleja, kuten yhteisesti on hyväksi katsottu. Uskontojen ja kirkkojen tulisi olla ihmisten henkilökohtaiseen vapaa-aikaan kuuluvia.
Monesti väitetään, ettei uskonto olisi enää tunnustuksellista, mutta lyhytkin oppikirjojen selailu kertoo muusta. Sekin, että kirkkoon kuuluvilta kielletään ET:n opiskelu, kertoo uskonnon sitouttavuudesta eli periaatteessa tunnustuksellisesta opetuksesta.
Taloustutkimuksen vuonna 2020 tekemässä mielipidekyselyssä 79 prosenttia kannatti ET:n avaamista kaikille. Nuorten joukossa kannatus oli peräti 86 prosenttia. ET:n avaaminen sai enemmistön tuen kaikkien puolueiden kannattajissa, paitsi tietysti kristillisdemokraateissa.
Nyt on vuosi 2021 koko ajan sekularisoituvassa maassa. Kirkkoon kuuluu enää noin 68 prosenttia, ja määrä laskee tasaisesti. Suurin osa kirkkoon kuuluvistakin on mukana vain tavan vuoksi. Silti eduskunnan priorisoinnissa historian jäänne on unohtunut, eikä sitä ole myöskään hallitusohjelmassa. Siksi joukko yksityisiä kansalaisia teki elokuussa Kansalaisaloite.fi-palveluun kansalaisaloitteen otsikolla ”Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava kaikille”. Sillä saadaan yhdenvertaisuus pienen askeleen eteenpäin.
Allekirjoittamalla aloitteen voi omalta kohdaltaan edistää oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista.
Jorma Myyryläinen