Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tällä hetkellä käynnissä valtava hallinnon remontti. Länsi-Uudellamaalla valmistellaan uudistuksen toimeenpanoa täyttä häkää, vaikka alueemme ei uudistusta olisi tarvinnut. Laki on kuitenkin laki, ja sitä on noudatettava.
Uudistuksen toimeenpanossa on merkittäviä haasteita ja riskejä. Tällä hetkellä suurimmat ongelmat liittyvät tietojärjestelmä- ja ICT-hankintoihin. Aikataulu tietojärjestelmien muutokselle on todella kireä. Normaalisti muutosten huolelliseen läpiviemiseen tulisi lyhyimmillään varata noin kahden vuoden aika, mutta nyt aikaa on vain vuosi. Tämän takia valmistelussa joudutaan kikkailemaan tekemällä inhouse-hankintoja kuntayhtiöistä, koska aikataulu ei salli normaalien kilpailutuksien järjestämistä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on hakenut valtiolta 84,2 miljoonaa euroa ICT-järjestelmien muutoskustannuksiin. Hakemukseen on sisällytetty vain välttämättömät kustannukset, joilla järjestelmät saadaan toimimaan vuoden 2023 alussa. Valtio on varannut budjetissaan ensi vuodelle yhteensä 225 miljoonaa euroa ICT-muutoskustannuksiin, joista Länsi-Uudenmaan tarve yksin on kolmanneksen. Yhteensä hyvinvointialueiden hakemukset ovat miljardiluokkaa – nelinkertaisesti varattuun rahasummaan nähden.
Mikäli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ei saa hakemaansa rahasummaa, joudutaan valmistelu käynnistämään sillä tiedolla, että rahat loppuvat kesken ensi vuoden. Ilman täyttä rahoitusta, hyvinvointialueen on mahdotonta aloittaa toimintaansa vuoden 2023 alussa.
On hyvä huomioida, että tämä rahasumma vaaditaan vasta järjestelmien yhteensovittamiseen. Jotta alueelle saadaan yhtenäiset potilastietojärjestelmät, edessä on satojen miljoonien lisäinvestoinnit lähivuosina.
ICT-muutosten ohella valmisteluun liittyy muitakin suuria riskejä. Kymmenen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden fuusio on valtava ponnistus. Valmistelussa on neuvoteltava uudelleen tuhansia sopimuksia, sovittava henkilöstön siirroista ja tukipalveluiden organisoinnista, rekrytoitava viranhaltijat sekä luotava hallinto tyhjästä. Tämä kaikki sen ohella, että uudistuksen kannalta tärkeimmät avainhenkilöt hoitavat päivittäisiä virkatehtäviään sosiaali- ja terveyspalveluissa koronan ja hoitovelan kanssa painiessaan.
Sote-uudistusta ei enää tässä vaiheessa kannata vastustaa hidastelemalla. Eduskunta on uudistuksen hyväksynyt ja vain eduskunta voi sitä korjata. On kuitenkin rehellistä todeta, että uudistukseen liittyy valtavia riskejä ja on mahdollista, että vuoden 2023 alussa palveluiden siirtoa kunnilta hyvinvointialueelle ei pystytä toteuttamaan turvallisesti. Tähänkin vaihtoehtoon on syytä hallituksessa varautua.
Henrik Vuornos (kok.)
Länsi-Uudenmaan sotevalmistelun poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja