Espoossa ja Kirkkonummella on vireillä erittäin merkittäviä investointihankkeita. Noin miljardin euron arvoisten datakeskusten kaipaamat asemakaavat on hyväksytty sekä Espoon että Kirkkonummen valtuustoissa.
Kirkkonummen Kolabackenin asemakaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Espoossa Hepokorven asemakaavasta tehtiin vasta päätös. Jää nähtäväksi, valitetaanko siitä. Tilanteen etenemistä odottavat nyt hartaasti Eke-Rakennus Kirkkonummella ja Keilaniemessä Fortum. Myös hankkeen kansainvälinen tilaaja seuraa etänä tapahtumien kulkua jossain päin maailmaa.
Pohjoismaat mielletään suotuisaksi sijoituspaikaksi datakeskuksille viileän ilmastonsa ja vakaan yhteiskuntansa ansiosta. Tarjolla on kansainvälisessä mittakaavassa arvostettua niukkuutta. Mutta hankkeen käsittelystä voi muodostua pullonkaula.
Fortumin mukaan Norja ja Ruotsi ovat kokeneita vastaavanlaisissa hankkeissa. Mikäli Espoon ja Kirkkonummen suunnitelmat valituskierrosten jälkeen toteutuvat, Suomessa nähdään tulevaisuudessa lisää datakeskuksia. Tanskassa seurataan tiiviisti, miten Suomessa edistytään.
Datakeskuksia puolustellaan merkittävillä parannuksilla ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaavailtujen datakeskusten on todettu hyödyntävän hukkalämpönsä kaukolämmön eduksi. Epäilijät kohdistavat kritiikkinsä muun muassa siihen, mikä on datakeskuksen käyttämän sähkön suhde todellisuudessa sen tuottamaan hukkalämpöön. Jäädäänkö lopulta kuitenkaan saamapuolelle? Fortum on ilmoittanut, että datakeskukset toimivat osin uusiutuvalla energialla, kuten uuden sukupolven tuulivoimalla.
Imagollisesti datakeskus soveltuu piilaakson mainetta niittävään Espooseen ja sen kyljessä kehittyvään Kirkkonummeen.
Hyvä kysymys on, mikä kaukolämmön osuus lämmönlähteenä tulevaisuudessa on. Varmaa on, että sähkönkulutus ei tule vähenemään ja tarve ilmastoystävällisen sähkön tuottamiseen on valtava.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi