Kauklahden aseman eteläpuoliselle alueelle tullaan Espoon kaupungin suunnitelmien mukaan rakentamaan perinteinen vanhan ajan nukkumalähiö. Kaupunki sallii alueen teollisen historian katoavan täysin asuntojen tieltä, vaikka erityisesti Slevin kaarihallin säilyttäminen tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden alueen identiteetin ja palvelujen parantamiseen.
Rakennushistoriallisen selvityksen mukaan, johon kaavoittajakin on tutustunut, todetaan arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemasta Slevin kaarihallista muun muassa seuraavaa:
”Erityisesti sisätiloiltaan kaarihallit ovat vaikuttavat, tynnyriholvien sekä yläikkunoiden kattamassa hallissa on jopa sakraalitilan tuntua. Sisätilat ovat korkeita ja näkösälle jätetyt rakenteet siroja. Rakennus sitoutuu myös Kauklahden paikallishistoriaan perinteisenä teollisuusalueena.”
”Tulevalle käytölle hallitiloilla on suurta potentiaalia, avarat, korkeakattoiset tilat voisivatkin taipua niin liike- tai työpajatiloiksi, ateljeiksi tai näyttelykäyttöön tai vaikkapa sisäurheiluhalleiksi.”
Rakennuksen kunnostaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen voivat hyvinkin tuoda omistajalleen sijoituksensa takaisin sekä suuren määrän arvostusta alueen kulttuurihistorian säilyttäjänä ja monipuolisten palvelujen mahdollistajana – niiden palvelujen, joita nyt laaditusta kaavasta ei löydy.
Olisin toivonut myös ymmärrystä asuintalojen sijoittumiseen alueella. Radan pohjoispuolen taloista aukeaa maisemat historialliseen jokilaaksoon, joten luonnollisin ratkaisu olisi ollut siirtää suunnitellut korkeat kerrostalot joen eteläpuolelle nykyisen Lumenen ja tulevan raitiotien suuntaan. Näin myös savisen joenrannan rakentaminen olisi helpompaa ja turvallisempaa eikä maiseman keskelle kohoaisi ympäristön harmoniaa rikkovia torneja.
Sauli Solhagen
Kauklahti