Etelä-Suomen Media kysyi Uudenmaan kunnanjohtajilta mielipidettä sote-uudistuksen aikataulusta. Viesti oli selvä: uudistus jää keskeneräiseksi ja jopa mahdottomaksi toteuttaa.
Pienemmissä hyvinvointialueissa aikatauluun suhtauduttiin luottavaisemmin. Isompien alueiden, kuten Länsi-Uudenmaan, tilanne on huolestuttava.
Länsi-Uudenmaan sote-valmistelun poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos totesi (LV 27.–28.11.), ettei uudistusta olisi edes tarvittu. Laki on laki, ja sitä on noudatettava, hän jatkoi. Vuornos nosti esille uuden organisaation tietojärjestelmäkustannukset. Yhtenäiset potilastietojärjestelmät edellyttävät vielä satojen miljoonien lisäinvestointeja lähivuosina.
Uudistuksesta kenties etukäteen ilakoineet, ICT-järjestelmiä toimittavat yritykset saavatkin vielä odotella asiakkaitaan. Kilpailutukset eivät onnistu hankintalain edellyttämässä aikataulussa. Kireä aikataulu pakottaa tekemään hankinnat sisäisesti.
Osaa kuntajohtajia huolestutti puutteellinen johtamiskokemus. Uuden organisaation menestys vaatii johtajuutta, jota ei löydy edes valtionhallinnosta.
Näiden tietojen valossa on syytä miettiä, voivatko hyvinvointialueiden asukkaat nukkua yönsä hyvin ja luottaa siihen, etteivät heidän etunsa ole uhattuna. Jos huomio kiinnittyy hallinnon ja tietojärjestelmähankintojen yhtenäistämiseen, miten asiakkaiden ja henkilöstön huomioimiseen riittää aikaa? Palveleeko teknis-hallinnollinen lähestymistapa ihmistä inhimmillisene tarpeineen?
Huoli koronapandemian uuvuttaman henkilöstön jaksamisesta on noussut useammalta taholta esille. Hallinnollinen uudistus ei vaikuta tehokkaalta lääkkeeltä näihin ongelmiin – päinvastoin. Avaimet ovat päätöksen tehneen eduskunnan käsissä. Uskovatko lainsäätäjät yhä, että heikko johtaminen, tiukat aikataulut ja uupunut henkilöstö luovat kestävän pohjan uudistukselle?
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi