Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Turun tunnin juna etenee väärässä järjestyksessä

Junamatka Turusta Helsinkiin kestää nyt vajaat kaksi tuntia. Matka-aika haluttaisiin puolittaa, minkä vuoksi Salosta Espooseen pitäisi rakentaa uusi oikorata. Nopea juna ei voi pysähtyä useilla väliasemilla. Espoolle on kuitenkin tärkeää saada myös lähijuna ja asemat Histalle, ehkä myös Myntinmäkeen. Espoossa rataväylä tarkoittaa noin 10 kilometriä pitkää 100 metriä leveää väylää Nuuksion arvokkailla luontoalueilla.

Koko hanke maksaa tämänhetkisen arvion mukaan 3,4 miljardia euroa. Loppukustannus on todennäköisesti lähempänä neljää miljardia, koska yleensä infrahankkeet eivät pysy budjetissa.

Hankkeiden yhteiskunnallista kannattavuutta arvioidaan hyöty-kustannussuhteella (H/K), jossa nykyarvoiset hyödyt suhteutetaan investointikustannuksiin. Kannattavuusraja on 1,0. Väyläviraston hankearvioinnin mukaan Turku–Espoo-välin H/K on 0,44. Liikenneviraston 10 vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan Salo–Espoo-oikoradan H/K on vain 0,12.

Radan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Sen suunnittelu on kuitenkin annettu Turun Tunnin Juna Oy:lle, joka saa käyttää 75 miljoonaa euroa ratalinjan suunnitteluun. Espoo maksaa tästä yli 10 miljoonaa. Yhtiö palkkaa suunnittelijoiksi kovapalkkaisia konsultteja, jotka pääsevät määrittelemään ilman demokraattista valvontaa, kenen maat ja kotitalot jäävät rataväylän alle.

Koska kysymys on valtion ja kuntien yhdessä omistamasta osakeyhtiöstä, siihen ei sovelleta julkisuuslakia. Verovarojen käyttöä eli palkkojen ja palkkioiden suuruutta valvoo vain osakeyhtiön hallitus. Espoon edustajan hallituksessa on teknisen toimen johtaja, joka ei toimi yhtiössä virkavastuulla. Kuntalaisille hankkeesta kerrotaan sen verran kuin yhtiö haluaa.

Julkisuuslakiin perehtyneenä juristina ja entisenä Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenenä olen sitä mieltä, että nyt edetään väärässä järjestyksessä. Miksi valtio ei tee ensin päätöstä siitä, rakennetaanko oikorata vai peruskorjataanko rantarata? Halutaanko nyt ajaa tilanne siihen, että oikorata on pakko rakentaa, koska sen suunnitteluun on jo käytetty niin paljon julkisia varoja?

Hannele Kerola (sd.)

varatuomari

kaupunginvaltuutettu

Nuuksio-Nupuri